Painettiin kaimapojan, Toppisen keskimmäisen ja kiljuhanhien kanssa Hervantaan hakkaamaan päätä seinään. Tuuli kävi niin, että haima heilu, mutta ei siinä mitään, pienen draivailun jälkeen lähdettiin kiertämään.
Eka kierros oli sisäelintä, mutta toisella alko sujua. Heitin siinä oman ja Tomoottajien epävirallisen harkkarundienkan -3, vaikka jäi kolme viimistä eli helpointa väylää pirkuttamatta. Sakun -2 on siis jo historiaa, vaikka se kyllä oli kuulemma tullu komeemmalla suorituksella, kun oli ollut +2 kahden väylän jälkeen.
Pojat heitti mitä heitti, Ruohonen avas nelosella metriin. Oli noili. Ja V-v ja V ja JJ meni avaan tonkan.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vanha-Viitakoski. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vanha-Viitakoski. Näytä kaikki tekstit
huhtikuuta 26, 2010
huhtikuuta 16, 2010
Hervanta DoggCrap City Rollers
V, V, V ja mä painettiin Hervandaalin koiranryötepuistoon vähä sniffaileen. Pojat oli kieppunu siellä jo räntäsateessa tunnin puolitoista ku me tultiin näyttään miten pelataan.
No heti ekalla väylällä pojat otti kotiedun turvin hyvät alut ja me oltiin Visan kans pöpelikössä. Se ykkös- ja kakkostiin välinen maapinta-ala koostu noilikytäprosenttisesti koiran peräjätöksistä. Oli siis mahdotonta heittää kiekko osumatta paskaan.
Siitä heitto parani hiljalleen kaikilla ja nähtiin ihan ääryyksiäkin suorituksia. Ite heitin vitoselle ekan pirkkuni (muistaakseni) ja pojat paino hyvää settiä koko ajan. Mä vedin bogin neloselle ja tuplan kutoselle ja sitte pirkut vitoselle, seiskalle ja ysille. Eli tulos par. Mutta sillä ei vielä voittanu vaan Vanha-viinasieppo pisti yhdellä paremmaks. Raaka 2 kiekon strategia puri ja tulokset oli kovia.
Tokalla rundilla alotettiin kaikki päin helvettiä ja kahden väylän jälkeen oli jo peli hävitty. Siinä kolmosen tiille kävelles puhelin just että siihen ei oo varmaan kukaan saanu ikinä pirkkua, että ihan mahdoton saada sinne putille asti ylämäkeen, ni enkö itte heittäny 8m korista avauksen. En kehdannu sisään toki putata, mutta alarauta kumminki. Siitäki rundista sitte par mulle ja muiden tulokset oli suolemmasta. Toki Vanha-viitaniemenherra heitti seiskalla avauksen alarautaan ku uhos sitä ennen eniten, että holaria lähdetään hakeen. Ei ollu huono heitto se.
Ynnäyksinä siis kenttä oli ruokottomas kunnos, mutta heittään pysty hyvin kunhan varo ettei kiekot osu maahan misään vaihees. Lisäks Vanha-vihtahousu oli tautises kunnos, visa oli hionu smirkelillä kiekkonsa ja Vaajasäärellä oli taas uus Discarrieri.
Me lähdettiin siitä sitte Visan kans kotioppäin ja pojat meni ryöstään kiljuvärkkejä K-marketista ku vartijat oli lakossa. Kuulemma kissan raato puuttu enää, tai jotain.
No heti ekalla väylällä pojat otti kotiedun turvin hyvät alut ja me oltiin Visan kans pöpelikössä. Se ykkös- ja kakkostiin välinen maapinta-ala koostu noilikytäprosenttisesti koiran peräjätöksistä. Oli siis mahdotonta heittää kiekko osumatta paskaan.
Siitä heitto parani hiljalleen kaikilla ja nähtiin ihan ääryyksiäkin suorituksia. Ite heitin vitoselle ekan pirkkuni (muistaakseni) ja pojat paino hyvää settiä koko ajan. Mä vedin bogin neloselle ja tuplan kutoselle ja sitte pirkut vitoselle, seiskalle ja ysille. Eli tulos par. Mutta sillä ei vielä voittanu vaan Vanha-viinasieppo pisti yhdellä paremmaks. Raaka 2 kiekon strategia puri ja tulokset oli kovia.
Tokalla rundilla alotettiin kaikki päin helvettiä ja kahden väylän jälkeen oli jo peli hävitty. Siinä kolmosen tiille kävelles puhelin just että siihen ei oo varmaan kukaan saanu ikinä pirkkua, että ihan mahdoton saada sinne putille asti ylämäkeen, ni enkö itte heittäny 8m korista avauksen. En kehdannu sisään toki putata, mutta alarauta kumminki. Siitäki rundista sitte par mulle ja muiden tulokset oli suolemmasta. Toki Vanha-viitaniemenherra heitti seiskalla avauksen alarautaan ku uhos sitä ennen eniten, että holaria lähdetään hakeen. Ei ollu huono heitto se.
Ynnäyksinä siis kenttä oli ruokottomas kunnos, mutta heittään pysty hyvin kunhan varo ettei kiekot osu maahan misään vaihees. Lisäks Vanha-vihtahousu oli tautises kunnos, visa oli hionu smirkelillä kiekkonsa ja Vaajasäärellä oli taas uus Discarrieri.
Me lähdettiin siitä sitte Visan kans kotioppäin ja pojat meni ryöstään kiljuvärkkejä K-marketista ku vartijat oli lakossa. Kuulemma kissan raato puuttu enää, tai jotain.
Labels:
Hervanta,
kierrosraportti,
Tapani,
Vaajasaari,
Vanha-Viitakoski,
visa
huhtikuuta 11, 2010
Nokia DGP:llä kesäkautta alottelemassa.
Eilen aamulla Mäntylän Markuksen kanssa Nokialle, kun tietojen mukaan siellä piti rata olla ihan heittokunnossa. Pamautettiin ykköstiille siinä 11.30-12.00 nurkilla, jolloin paikalla oli jo kärpäsinä paikallinen rakettijengi, joka tietysti alkoi heti kysellä että saadaanko kattoo reppuihin ja alko kysellä vaihtoja ja mitä ny vaan. Sekoo. Rata tosiaan oli hienossa kunnossa oikeastaan lukuunottamatta toista väylää. Lunta oli vain aurakasoissa ja kuraakin oli yllättävän vähän.
Painettiin eka rundi useammilla avauksilla eikä laskeskeltu mitään. Ihan kohtuullisia heittoja tuli sinne tänne, vaikka itte heittelin pääasiassa Rocia, mikä on vielä aika outo kiekko käteen. Lopuksi heiteltiin muutama avaus nurmikolla. Toiselle kierrokselle tuli mukaan Räikkälän Jaakko. Siinä sitten vähän laskettiin heittojakin. Itte alotin hyvin, mutta lopussa prätäsin oikein kunnolla, eikä siitä sitten tulosta tullut kun jätettiin se 10. väylä heittämättä ja jäätiin urheilukentälle paiskomaan draiveja. Tässä kohtaa mukaan tuli myös Niemenmaan Tomi.
Omat draivit oli vielä täysin suolesta - pisin oli aika tarkkaan 100m, kun saman aikaan Markus heitti rystyllä joka heitolla yli 120m, pisimmät aika tarkasti 150m. Ihan uskomattoman surkeata oli kyllä vielä sekä rysty että kämmen, tomoa ei vielä uskalla heittää.
Lopuksi heitettiin vielä muutama väylä rataa, ennen kuin lähdettiin Mäntylän kanssa kotioppäin.
Mutta ei siinä vielä mitään, nimittäin painoin uudestaan Nokialla ehtooklapsanteella Toppisen veljesten ja Hervannan hurjien (V+VV) kanssa. Vedettiin siinä muutama heitto lämppää aluksi ja sen jälkeen 2 rundia rataa. Ekalla heitin ihan törkeen hyvä alun, eli olin -2 ekan 3 väylän jälkeen, mutta prätäsin lopun, joten tulos +4. Tare heitti muistaakseni +8 ja muutkin samaa luokkaa.
Tokalla alotin heikommin, mutta loppu tuli hyvin, joten omat pohjat +2 Nokialle. Tare uhos huonontavansa viidellä ekasta, mutta joutu tyytymään vaan 4 heiton huononnukseen kun heitti liian hyvän heiton viimisellä väylällä =). Muut paransivat vähän.
Vielä viime kesänä rata tuntu tosi hankalalta, mutta nyt siihen ihastuin ihan kunnolla. Väylissä on mielenkiintoa paljon enemmän kuin vihiojan tai epilän helpoissa ja avoimissa väylissä. Toki rata on myös vaikeampi, mutta onnistuminen palkitsee ihan erilailla.
Koskahan Julku on kuiva....
Painettiin eka rundi useammilla avauksilla eikä laskeskeltu mitään. Ihan kohtuullisia heittoja tuli sinne tänne, vaikka itte heittelin pääasiassa Rocia, mikä on vielä aika outo kiekko käteen. Lopuksi heiteltiin muutama avaus nurmikolla. Toiselle kierrokselle tuli mukaan Räikkälän Jaakko. Siinä sitten vähän laskettiin heittojakin. Itte alotin hyvin, mutta lopussa prätäsin oikein kunnolla, eikä siitä sitten tulosta tullut kun jätettiin se 10. väylä heittämättä ja jäätiin urheilukentälle paiskomaan draiveja. Tässä kohtaa mukaan tuli myös Niemenmaan Tomi.
Omat draivit oli vielä täysin suolesta - pisin oli aika tarkkaan 100m, kun saman aikaan Markus heitti rystyllä joka heitolla yli 120m, pisimmät aika tarkasti 150m. Ihan uskomattoman surkeata oli kyllä vielä sekä rysty että kämmen, tomoa ei vielä uskalla heittää.
Lopuksi heitettiin vielä muutama väylä rataa, ennen kuin lähdettiin Mäntylän kanssa kotioppäin.
Mutta ei siinä vielä mitään, nimittäin painoin uudestaan Nokialla ehtooklapsanteella Toppisen veljesten ja Hervannan hurjien (V+VV) kanssa. Vedettiin siinä muutama heitto lämppää aluksi ja sen jälkeen 2 rundia rataa. Ekalla heitin ihan törkeen hyvä alun, eli olin -2 ekan 3 väylän jälkeen, mutta prätäsin lopun, joten tulos +4. Tare heitti muistaakseni +8 ja muutkin samaa luokkaa.
Tokalla alotin heikommin, mutta loppu tuli hyvin, joten omat pohjat +2 Nokialle. Tare uhos huonontavansa viidellä ekasta, mutta joutu tyytymään vaan 4 heiton huononnukseen kun heitti liian hyvän heiton viimisellä väylällä =). Muut paransivat vähän.
Vielä viime kesänä rata tuntu tosi hankalalta, mutta nyt siihen ihastuin ihan kunnolla. Väylissä on mielenkiintoa paljon enemmän kuin vihiojan tai epilän helpoissa ja avoimissa väylissä. Toki rata on myös vaikeampi, mutta onnistuminen palkitsee ihan erilailla.
Koskahan Julku on kuiva....
Labels:
kierrosraportti,
nokia,
Tapani,
tarmo,
Vaajasaari,
Vanha-Viitakoski,
visa
marraskuuta 02, 2009
Tomoottajien eeppinen seikkailu Julkujärveä vastaan
Yksimielisesen päätöksen jälkeen kokoontuivat Tomoottajat intoa täynnä Julkujärven aloittelijaystävälliselle ja luonnonkauniille radalle sovitusti puoli kymmenen aikaan lauantai-aamuna.
Pienen yhteisen rupattelun ja kuulumistenvaihdon jälkeen jo reippaasti siirryttiin arvotuin ryhmin kiertämään rataa. Siinä meni leppoisasti auringon lämmittäessä ensimmäinen 10 väylää, jonka jälkeen kokoonnuttiin järjestämään poolit takaysiä varten sen hetkiseen käännettyyn järjestykseen.
Takaysin jälkeen Tomoottajien kauden päätöskisan mestariksi kruunattiin juhlallisin menoin allekirjoittanut muiden jäädessä nuolemaan näppejään.
Tämän jälkeen arvottiin virallisen valvonnan alla parit parikisaan jota heitettiin etukympin verran best shot -systeemillä. Kilpailu oli rehtiä ja kaikkia kannustettiin tasapuolisesti eikä huonojaan suorituksia arvosteltu - ilmassa oli oikeaa suuren urheilujuhlan tuntua. Johtopari vaihtui tiuhaan ja mahtavia suorituksia nähtiin, toki myös karvaita pettymyksiä, mutta ne huiskaistiin pois pienellä olan kohautuksella ja jo seuraavalla väylällä oli taas hieno tunnelma kaikilla.
Kisa meni lopulta kahden parin välillä uusintaan, johon tosin osallistui kolmaskin pari. Kisa ei siihenkään ratkennut, joten reilun pelin hengessä päätettiin voitto jakaa! Siitä ei urheilumieltä puuttunu!
Lopuksi vielä innokkaimmat, ja ne joilla jäi hampaankoloon, jäivät heittämään yhden kokonaisen kierroksen, jonka jälkeen väsyneinä lähdettiin paikkailemaan taisteluhaavoja.
Nyt meiltä meni ääni, toivottavasti kohta menee kuvakin.
Pienen yhteisen rupattelun ja kuulumistenvaihdon jälkeen jo reippaasti siirryttiin arvotuin ryhmin kiertämään rataa. Siinä meni leppoisasti auringon lämmittäessä ensimmäinen 10 väylää, jonka jälkeen kokoonnuttiin järjestämään poolit takaysiä varten sen hetkiseen käännettyyn järjestykseen.
Takaysin jälkeen Tomoottajien kauden päätöskisan mestariksi kruunattiin juhlallisin menoin allekirjoittanut muiden jäädessä nuolemaan näppejään.
Tämän jälkeen arvottiin virallisen valvonnan alla parit parikisaan jota heitettiin etukympin verran best shot -systeemillä. Kilpailu oli rehtiä ja kaikkia kannustettiin tasapuolisesti eikä huonojaan suorituksia arvosteltu - ilmassa oli oikeaa suuren urheilujuhlan tuntua. Johtopari vaihtui tiuhaan ja mahtavia suorituksia nähtiin, toki myös karvaita pettymyksiä, mutta ne huiskaistiin pois pienellä olan kohautuksella ja jo seuraavalla väylällä oli taas hieno tunnelma kaikilla.
Kisa meni lopulta kahden parin välillä uusintaan, johon tosin osallistui kolmaskin pari. Kisa ei siihenkään ratkennut, joten reilun pelin hengessä päätettiin voitto jakaa! Siitä ei urheilumieltä puuttunu!
Lopuksi vielä innokkaimmat, ja ne joilla jäi hampaankoloon, jäivät heittämään yhden kokonaisen kierroksen, jonka jälkeen väsyneinä lähdettiin paikkailemaan taisteluhaavoja.
Nyt meiltä meni ääni, toivottavasti kohta menee kuvakin.
Labels:
Heikki,
Isohannu,
jarmo,
Julkujärvi,
kilpailu,
Misi,
Olli,
Pete,
Rossi,
Santtu,
Tapani,
Vaajasaari,
Vanha-Viitakoski
lokakuuta 20, 2009
Julkuäijää
Tapani, toinen Tapani, Teemu V ja Heikki V painoivatten julkuseon tänään. Enkkoja napsu monenmoisia. Tarkistuslaskennan jälkeen Heikki heitti ryöttäsen +3, Tapani A +7, Ruohonen +9, ja Teemu +16.
Itte heitin koko radan rystyllä. Kakkosväylällä koitin pientä lähestymistomoo, mutta seki sattu, joten sen lisäks heitin vain ja ainoastaan rystyheittoja koko radan, eli siihen nähden tautinen tulos. Lisäks heitin pirkun ekaan par vitoseen! Kolmella rystyllä puoleen väliin ylämäkee ja siitä 10m putti sisään. Eeeeen mä sillai huutanu siä.
Aamummalla painoin Vihiojaan 3,3,3,3,3,3,3,3,3 eli E.
Itte heitin koko radan rystyllä. Kakkosväylällä koitin pientä lähestymistomoo, mutta seki sattu, joten sen lisäks heitin vain ja ainoastaan rystyheittoja koko radan, eli siihen nähden tautinen tulos. Lisäks heitin pirkun ekaan par vitoseen! Kolmella rystyllä puoleen väliin ylämäkee ja siitä 10m putti sisään. Eeeeen mä sillai huutanu siä.
Aamummalla painoin Vihiojaan 3,3,3,3,3,3,3,3,3 eli E.
Labels:
ennätys,
Julkujärvi,
kierrosraportti,
Ruohonen,
Tapani,
Vaajasaari,
Vanha-Viitakoski,
Vihioja
lokakuuta 14, 2009
Hervanta (vasurilla)
Käytiin painamas tos maanantainakosenyoli poikain kans Hervanta. Ensin ihan normirundi, millä tein oman enkkani -1, vaikka äärimmäisen paskojakin heittoja mukaan mahtui. Sen perään vedetiin vielä kokonainen rundi vasurilla, missä Rossi oli ylivoimainen (jotain +9 vissiin) ja muut sitte siinä +15 paikkeilla. Mä tosin heitin yhdelle väylälle +9, joten muuten olisin ollu aika lähellä kärkeä.
Oli meinaan raskaita suorituksia itte kultakin. Vaajasaari esim heitti jotain 5 heittoa kakkosella ensimmäiseen 50 metriin ja mä tosiaan puttasin ohi ja mäen alas vissiin 3 kertaa siellä yhdellä korilla. Ihan hauskaa silti. Yhtää pirkkua ei saatu, mutta kaikki taisi parittaa ainakin yhden väylän.
Oli meinaan raskaita suorituksia itte kultakin. Vaajasaari esim heitti jotain 5 heittoa kakkosella ensimmäiseen 50 metriin ja mä tosiaan puttasin ohi ja mäen alas vissiin 3 kertaa siellä yhdellä korilla. Ihan hauskaa silti. Yhtää pirkkua ei saatu, mutta kaikki taisi parittaa ainakin yhden väylän.
Labels:
ennätys,
Hervanta,
kierrosraportti,
Rossi,
Tapani,
Vaajasaari,
Vanha-Viitakoski
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)