Käytiin Jukin kans vähä Oulus viimme viikolloppuna. Menomatkalla Jukipoikuli täräytti melkeen askillisen malaporoo ja päästiin perille. Sieltä me löydettiinki sitte Taapoonjit ja sitte lährettiin johki Meri-Toppilaan vähä katteleen.
Ehtoosta täräytettiin takasi Scandicciin ja siä oli jotain jukin poimimia alennuställejä vai mitä ne oli, jotain kuitenki että vähentää summaa jostain ruuasta tjsp. Juotiin ne rahat varttis.
Perjantaina aamupalalle ja siitä sitte taas Meri-Toppilaan katteleen. Jotain siä tehtiin ku törkee soija oli ja sitte satoki jo vettä. Pelattiin kai sitä rispiikolohvia ja pistin paremman kierrostuloksen ku juki ni se täräytti sitte kaljan mulle alakerran bupista. Ei se siihen yhteen tietenkään jääny ku jukin kans yöllä käytiin kusella vuoronperään. (Jukin peräauerma oli pistooleinta yöllä, koska sillä ei ollu mitään vainua että se puareikä täräytti porilaisten marssia n. klo 4.15-4.20.)
Lauantaina pekonia ja munoo aamupalaks ja taas Meri-Toppilaan. MIKÄ VTU SIÄ NY O!?! Joka päivä täytyy sinne lähtee. 2kierrosta sekoo ja juki vain juki vain juki vain. Tein pajamajan paskoista monumentin ja patsaan jukille koska juki vain juki vain. ETSÄ PAINA 9heittoo paremmin toista kierrosta ja siitä viä 9heittoo paremmin, -5. JUKI NYT NTY NTYTNTYTNTYTNTYT. Helevetti. Olin jukille pari kepua sitte bupista pystys. Kylä melkeen 013 ois joutunu ostaan koska juki vain. Ei saatu Thaaaphonin kans nukuttua yöllä koska juki oli unissa.
Sunnuntai ja aamupaloks.. tiäks.. pekonia ja munoo. ja kahvia. tälläkertaa otin 7minuutin munia enkä 4minuutin, jes. oli sillai vähä parempia. Piti lähtee radalle ja jukilla oli yks savu, sunnuntai ja misää mitää. Eikö ny? juki veti punasia päin, koska huomas 0 mitään valoristeystä ku näki teboilin olevan auki ja sieltä sai savuja. Siitä radalle ja kaikki paino mitä paino, juki paransi viä, ku se kehu vetävänsä sen 75 mutta laitto 70 kuitenki korttiin. (+9) Sitte vitutti. Tarttis kotio lähtee, jaaaaaakso sillai.
23km tultu Oulusta, savut vällis ku kiinnostaa jiiiiiiitun vähän. Sitte johki, emmuista. vitun raskasta. Onneks työeskortis kuuluu radio iha vitun hyvin ku antennia on sentti talles. tyäeskortin oikeempualimmainen peili on muuten sikaläskillä kiinni. Juki osti matkalle vunderpaumin mutta siitä ei ollu paljoo vaikutusta ku paskavvainu paino senki päälle. Pysähdyttiin silti takastulomatkalla sellasen 15 kertaa 450km matkalla, eli 30km välein. Kiinnostus oli todella vähimmäinen. Onneks radio toimi.. 0. Ei muutako sama cd pyöriin vaihteeks.
Pysähdyttiin varmaan jotai seittemännen tai kaheksannen kerran ei sillä kappelin puolella vaan sillä toisella puolella, yhdes paikas.. Juki sai täräyksen naamaneteen ja rupes mussuttaan, mä sain täräyksen ja ja juki kehu että paskaa saatana. Oli se 2 palaa pystyny syömään. Repeiltiin pahiten ku juki haukku sen paikan paskimmaks mestaks, sitä rupes savettaan JIIIIIIIITUSTI, mutta kuulemma siä ei voinu paskalle mennä mutta ruokaa olis voinu syödä. Oli juki kuitenki 3päivää savimajas paskalla käyny misä ei kuulemma läppä edes toiminu ja tapani kehu että savimajan uralvuoristo melkein hipo papanaluukkua. tättärää saatana, tuulilasi rääs ja pesin sen jalasjärvellä, koska nauroimme pahiten ku kerroimme tarinaa moromitäjapille. Muute, ilvesjoella oli saatanammoinen ruuhka ja jukilla palo käämit.
Eeeemmä varmaan uusiks lähtis heti samaiselle reissulle, oli saaaaaaaaaaaaatanan pistoolia. Oli se alakerran bupein karpaloeije sillai heikkoo. njöt. HJK oli muuten saatanan paska perjantaina. Mutta onneks juki oli ääryyttä ku söi 1,5mhdriä patonkia 2pvän aikana.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tapani. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tapani. Näytä kaikki tekstit
elokuuta 29, 2011
marraskuuta 22, 2010
Kauhajoki - EI NÄIN!
Kauhajoella tuli käytyä ensimmäistä kertaa kisamielessä (tai no ei meistä kukaan ollut käynyt koko radalla aiemmin). Todennäköisesti kävin myös viimeistä kertaa, koska lukuunottamatta mukavia poolikavereita, ei kisasta jäänyt mitään positiivista sanottavaa. Kaikki, mikä voi mennä pieleen, meni pieleen.
Aikataulu
Kisasta ei juurikaan ollut mitään ennakkoinfoa, ei edes frisbeeliiton foorumilla luvattuja infoja.
Oikeastaan tiesimme vain että kisan piti alkaa klo 11, mutta meille osattiin kertoa jo aamulla että aikataulu on vähän venyvä käsite täällä päin. Siinä 11 aikoihin taisi juuri ilmoittautuminen alkaa, ja kisa lähempänä puolta päivää.
Lisäksi jos sovitaan että heitetään 23+9 väylää, niin ei siinä nyt ole mitään mieltä pitää 45 minuutin tauko välissä. Heti perään vaan.
Pelaajakokous
Pelaajakokouksessa selitettiin joitakin hieman erikoisia sääntöjä, mandoja ja obeita. Esim tiet oli obta, mutta jos heitti tien yli väärälle puolelle, oltiin taas sisällä. Niin sanottu "2m sääntö" oli voimassa, koska "puut on suunniteltu niin"?!? Ja vielä taputtaa piti talkooporukalle, joka oli käynyt tiit putsaamassa.
Kun kisan alussa selitetään kohtalaisen yksiselitteisesti että vain tiet ovat OB-aluetta ja molemmat puolet tiestä ovat pelialuetta, en oikein voi käsittää kuinka kisan järjestäjä ITSE tuomitsee vittuillen heiton OBksi kun se selvästikään EI ole tiellä. Lisäksi toinen heitto joka päätyi kävelypolulle tuomittiin OBksi, koska "no on nää polut aina ollu OBta", vaikka pelaajakokouksessa ei mainittu kävelypoluista mitään.
Lisätään nyt vielä että mr Nieminen yritti omassa poolissa tuomita OBksi toisten heittoja vaikka ne olivat selvästi tien penkalla, jonka hän itse erityisesti mainitsi olevan vielä pelialueella.
Itse kisa
Odotellessa ja seisoskellessa ehti sitten jo varpaat ja muut paikat jäähtyä tai jäätyä sen verran reilusti että kierroksen aikana piti sulatella varpaita puhaltelemalla ja hieromalla.
Kun heittämään päästiin, havaittiin että tiit olivat tietysti puoliksi lumen ja jään peitossa. Ei niiltä jalakatkaisutiiltä olisi kyllä sen paremmin heittänyt vaikka olisi kunnolla putsattukin. Talvikisoissa betonitiit PITÄISI KIELTÄÄ, tai vaihtoehtoisesti ilman muuta sallia tiin takaa tai vierestä heittäminen. Jäisiltä betoneilta heittämisessä ei ollut v****kaan järkeä. Esimerkiksi meikäläisen kisa kesti 3 heittoa, koska jo toisen väylän tiillä liukastuin ja reväytin takareiteni pahemman kerran.
10€ osallistumismaksulla voisi olettaa että edes voi heittää.
Jos kisassa on 7 ryhmää ja väyliä on 23, niin miten helvetissä ryhmät voidaan lähettää -peräkkäisille- väylille, niin että joudutaan odottamaan 10 minuuttia jo toisella väylällä? Jos järjestäjillä olisi edes alkeellista osaamista ja kiinnostusta, ei tätä VOISI tapahtua.
Rata
Tämä ei tietysti suoraan liity tähän kisaan, mutta ei radastakaan jäänyt kyllä yhtään mitään positiivista sanottavaa. Tiit ovat ala-arvoisia, minkäänlaisia opasteita ei ole missään, väylät menevät ristiin rastiin toistensa yli useassa paikassa, väylät kulkevat tien YLI ja vieressä joten osa niistä on selkeästi vaarallisia, yhdellä väylällä heitetään urheilutalon seinään, korit ovat huonoja ja huonossa kunnossa, 1km siirtymä näin tukkoisella radalla on melko huono idea, suurin osa väylistä on heikon ja surkean väliltä.
En ole vielä kovin valtavasti eri ratoja kiertänyt, mutta Kauhajoen uimahallinpuisto on kyllä sieltä heikommasta päästä. Täysimittaisista radoista selvästi surullisin esitys mitä olen nähnyt.
Yhteenveto
Jos joku homma toimi 80-luvulla, ei se välttämättä toimi enää vuonna 2010. Eikä se että joku on "aina tehty näin" tarkoita että se on koskaan ollut järkevää.
Herää Pohjanmaa! Homma on nyt todella hataralla pohjalla.
Tomoottajien edesottamukset
Meikä loukkaantu, Harri oli raakas kunnos ja Juura heitteli vähä mihin sattu. Saavutukset ei ollu suuria.
Aikataulu
Kisasta ei juurikaan ollut mitään ennakkoinfoa, ei edes frisbeeliiton foorumilla luvattuja infoja.
Oikeastaan tiesimme vain että kisan piti alkaa klo 11, mutta meille osattiin kertoa jo aamulla että aikataulu on vähän venyvä käsite täällä päin. Siinä 11 aikoihin taisi juuri ilmoittautuminen alkaa, ja kisa lähempänä puolta päivää.
Lisäksi jos sovitaan että heitetään 23+9 väylää, niin ei siinä nyt ole mitään mieltä pitää 45 minuutin tauko välissä. Heti perään vaan.
Pelaajakokous
Pelaajakokouksessa selitettiin joitakin hieman erikoisia sääntöjä, mandoja ja obeita. Esim tiet oli obta, mutta jos heitti tien yli väärälle puolelle, oltiin taas sisällä. Niin sanottu "2m sääntö" oli voimassa, koska "puut on suunniteltu niin"?!? Ja vielä taputtaa piti talkooporukalle, joka oli käynyt tiit putsaamassa.
Kun kisan alussa selitetään kohtalaisen yksiselitteisesti että vain tiet ovat OB-aluetta ja molemmat puolet tiestä ovat pelialuetta, en oikein voi käsittää kuinka kisan järjestäjä ITSE tuomitsee vittuillen heiton OBksi kun se selvästikään EI ole tiellä. Lisäksi toinen heitto joka päätyi kävelypolulle tuomittiin OBksi, koska "no on nää polut aina ollu OBta", vaikka pelaajakokouksessa ei mainittu kävelypoluista mitään.
Lisätään nyt vielä että mr Nieminen yritti omassa poolissa tuomita OBksi toisten heittoja vaikka ne olivat selvästi tien penkalla, jonka hän itse erityisesti mainitsi olevan vielä pelialueella.
Itse kisa
Odotellessa ja seisoskellessa ehti sitten jo varpaat ja muut paikat jäähtyä tai jäätyä sen verran reilusti että kierroksen aikana piti sulatella varpaita puhaltelemalla ja hieromalla.
Kun heittämään päästiin, havaittiin että tiit olivat tietysti puoliksi lumen ja jään peitossa. Ei niiltä jalakatkaisutiiltä olisi kyllä sen paremmin heittänyt vaikka olisi kunnolla putsattukin. Talvikisoissa betonitiit PITÄISI KIELTÄÄ, tai vaihtoehtoisesti ilman muuta sallia tiin takaa tai vierestä heittäminen. Jäisiltä betoneilta heittämisessä ei ollut v****kaan järkeä. Esimerkiksi meikäläisen kisa kesti 3 heittoa, koska jo toisen väylän tiillä liukastuin ja reväytin takareiteni pahemman kerran.
10€ osallistumismaksulla voisi olettaa että edes voi heittää.
Jos kisassa on 7 ryhmää ja väyliä on 23, niin miten helvetissä ryhmät voidaan lähettää -peräkkäisille- väylille, niin että joudutaan odottamaan 10 minuuttia jo toisella väylällä? Jos järjestäjillä olisi edes alkeellista osaamista ja kiinnostusta, ei tätä VOISI tapahtua.
Rata
Tämä ei tietysti suoraan liity tähän kisaan, mutta ei radastakaan jäänyt kyllä yhtään mitään positiivista sanottavaa. Tiit ovat ala-arvoisia, minkäänlaisia opasteita ei ole missään, väylät menevät ristiin rastiin toistensa yli useassa paikassa, väylät kulkevat tien YLI ja vieressä joten osa niistä on selkeästi vaarallisia, yhdellä väylällä heitetään urheilutalon seinään, korit ovat huonoja ja huonossa kunnossa, 1km siirtymä näin tukkoisella radalla on melko huono idea, suurin osa väylistä on heikon ja surkean väliltä.
En ole vielä kovin valtavasti eri ratoja kiertänyt, mutta Kauhajoen uimahallinpuisto on kyllä sieltä heikommasta päästä. Täysimittaisista radoista selvästi surullisin esitys mitä olen nähnyt.
Yhteenveto
Jos joku homma toimi 80-luvulla, ei se välttämättä toimi enää vuonna 2010. Eikä se että joku on "aina tehty näin" tarkoita että se on koskaan ollut järkevää.
Herää Pohjanmaa! Homma on nyt todella hataralla pohjalla.
Tomoottajien edesottamukset
Meikä loukkaantu, Harri oli raakas kunnos ja Juura heitteli vähä mihin sattu. Saavutukset ei ollu suuria.
marraskuuta 09, 2010
2010 kesäkauden ynnäilyt -Tapani
Ensimmäiseen kokonaiseen kauteen lähdettiin hyvän talvikauden jälkeen (Karviksessa yks voitto ja pari muuta hyvää sijaa ja yhteispisteissä 15. sija) sillä mielellä, että PDGA-kisoihinkin olisi tarkoitus lähteä ja jopa rating saada. Mitään erikoisempia sijoitus tai menestysjuttuja en osannut keväällä järkeillä yhtään.
Keväällä oli olkapäästä kiertäjäkalvosin revennyt, joten alkukausi tonne kesäkuulle asti mentiin lähestulkoon kokonaan rystyllä - kämmentä ei oikein uskaltanut ja upsia ei ollenkaan pitkään aikaan.
Kausi alkoi Kankaanpään ja Porin viikkokisoja kiertäessä ihan kohtalaisella menestyksellä, omia ennätyksiä tuli tehtyä eri radoille ja muutenkin rystyä oppi heittämään kun oli pakko. Putti alkoi hiljalleen löytää uomaansa. Ensimmäinen "iso" kisa piti olla Talin May but no Hey Yet toukokuussa, mutta en ehtinyt saada PDGA-jäsenyyttä ajoissa, joten ehdin ilmoittautua vain varasijalle, enkä sitten päässyt kisoihin.
Ensimmäiset PDGA-kisat
No seuraavana oli vuorossa Lahden A-kisat joihin sitten lähdin hakemaan ratingia. Viitamaan ja Korpelan kanssa käytiin viikkoa ennen heittämässä rata hienossa ja tyynessä säässä. Oma peli oli todella hyvää ja heitinkin muistaakseni +1, +2 ja +3 kolmelle kierrokselle, ja kun olin kuullut että par on jo 1000 pisteen kierros, olin luottavainen kisaan. Kisassa sitten tuuli vei pääosan, kokeneetkin sarjajyrät jäivät pitkälti päälle pariin ja kisaa itse asiassa johdettiin ensimmäisen kierroksen jälkeen +4:llä. Meikäläisen tapaiselle aloittelijalle tuuli teki tepposet, koska silloin ei vielä ollut aseita sen kesyttämiseen - ei kiekkoja eikä heittoja. Heitin upsia aika paljon ja se tuhosi olkapään melko lailla pahasti, joten vaikka ensimmäinen kierros oli ihan kelvollinen +11 (948 rating), niin toiselle kierrokselle ei enää löytynyt kättä. Tuloksena ynnä muut sijat, noin +25 ja rating 855, sekä DNS toiselle päivälle. Sellainen siis ensikokemus PDGA-kisoista.
SM-kisat Lausteella
Kesällä meni aika kasa kisoja ohi häähommien takia, joten seuraavat kisat olivatkin sitten SM-kisat Turun lausteella elokuun alussa, joihin pääsin vähän takaoven kautta. Aluksi paikkoja jaettiin yli 950 ratingilla, sitten yli 900 ja lopuksi vielä 5-6 paikkaa meni reittaamattomille. Olin tällä kertaa nopea ja pääsin mukaan.
Turussakin kävin kerran heittämässä ennen kisoja. Ripen perheen kanssa kierrettiin yksi kierros perusrataa, eli kaikkia väyliä en heittänyt lainkaan ennen kisoja. Ihan hyvillä mielin lähdin kisoihin ja tavoitteena oli top100-sijoitus noin 120 heittäjän joukossa avoimessa sarjassa. Foorumilla on pitkät tarinoinnit SM-kisoista, mutta lyhyesti ensimmäisenä päivänä heitin peruspeliä suht seiftisti, mutta sijoituin sillä hyvin, joten aloin hivuttaa tavoitettaa top56:een, jolla pääsisi viimeiselle päivälle mukaan. Tämäkin tavoite täyttyi komeasti, ja ensimmäisistä "arvokisoista" tuloksena 32. sija vaikka kroppa oli aika rikki. Rating sai myös hyvän boostin näiden kisojen myötä ja oli tässä vaiheessa 938.
JoukkueSM Heinolassa
Tomoottajat lähti elokuun lopussa Heinolaan ensimmäisiin joukkueskaboihin. Mukana Siarra, Pötse, Röpöcop, moromitäjapi ja allekirjoittanut. Meikäläinen lähti vissiin vähän väärillä odotuksilla kisaan ja luulin että ne on ihan tosimielellä heitettävät kisat. Totuus oli, että enemmän tai vähemmän kaikki joukkueet siellä olivat karnevaalimielellä ja aika raakassa viihteessä. Meidän porukka oli loppujen lopuks asiallisemmasta päästä, koska meillä kaikki pääsi itte autosta pihalle eikä vetäny viinaa vahvempaa.
Itse pelisuoritukset oli omalta kohdalta kesän huonoimmat, mistään ei oikein tullut mitään. Suurin syy varmaan oli toi oma asenne ja huono fiilis, mutta tulevia kausia ajatellen siitä pitää kyllä päästä eroon. Ei peli saa tollain romahtaa vaikka kuinka ottais päähän. Olin meidän porukan huonoin pelaaja ja pelasin selvästi eniten alle oman tasoni. Ei niistä sen enempää, mutta sijoitus saatiin ja jopa pari matsia voitettiinkin.
Parigolf SM Kirjurinluodossa
Parigolfin SM-skaba syyskuun alussa oli ainut tämän kauden PDGA-kisoista missä pääsi pelaamaan tutulla radalla. Kirjuria oli tullut pelattua varmasti yli 20 kierrosta ja kymmenkunta viikkokisaakin, vaikka toki SM-kisoissa rata oli vedetty uuteen uskoon lisäämällä ja muuttamalla useita väyliä. Tomoottajia kisoihin lähti viisi: Röpi+Pötse, Jamo+mä ja Miska (Vähätalon Juhon kanssa)
Mulla ja Jarmolla peli oli melko takeltelevaa ja vaihtelevaa ensimmäisenä päivänä ja oltiinkin aika kaukana tavoitteesta eli top15:sta, mutta toinen päivä oli sitten melko lähellä omaa maksimipeliä ja taidettiin olla peräti päivän 3. parhaita ja sijoitus nousi kohisten ja olimme lopulta 12. Meille epätyypillisesti Jarmo oli kova puttaaja ja mä avasin hyvin varsinkin toisena päivänä. Kisa oli mahtava kokemus ja parigolffi muutenkin siistiä. Ens vuonna tähdätään sitten top10 (vaikka toi "kotirata" kyllä auttoi tällä kertaa).
Kankaanpäänmestaruuskisat ja 5tr avajaiset
Viikko parigolfin jälkeen olikin sitten vuorossa Kpään kauden kohokohta, eli omat seuran- ja kaupunginmestaruuskisat. Samalla pelattiin ensimmäinen isompi kisa Viidentienristeyksen täydellä 18-väyläisellä radalla. Viimeinen viikko painettiin pitkää päivää että saatiin rata pelikuntoon ja varsinkin itse olin ihan puhki jo ennen kisaa.
Paikalle saapui 50 heittäjää Pori-Tampere väliltä ja muutama kauempaakin, tietysti paikallisia oli roppakaupalla. Oma tavoite oli tietysti voittaa koko kisa, ja seuranmestaruus samalla, kun viime vuonna jäin ulos mitaleilta. Ensimmäisen kierroksen olinkin hyvin mukana pelissä, muistaakseni toisena, mutta voitto oli jo siinä vaiheessa karannut Joksalle, joka heitti edelleen voimassaolevan rataennätyksen -7. Toisella kierroksella vähän lipsui mun peli ja tipahdin muutaman sijan, mutta seuranmestaruus kuitenkin tuli muutaman heiton erolla.
Porukka tuntui tykkäävän ja miksei olisi, koska palkinnot olivat hyvät, järjestelyt viimeisen päälle ja rata oli loistava. Kiitokset vielä kerran kaikille järjestelijöille, ja erityiskiitos Patajussille sponsoroinnista ja mahtavasta ruokatarjoilusta. Miinuksen annan itselleni siitä, että järjestin seuranmestaruuskisan maksullisena - seuranmestaruudesta pitäisi päästä pelaamaan jäsenmaksulla. Tämän halusin sitten korjata reikäpelikisassa ja ensi vuonna seuranmestaruudesta pelataan ehdottomasti seuran porukalla.
Brittien touri
Ette mahda tietää mitä Britannias tapahtu? -misi
Syyskuun lopussa sain järkättyä muutamaksi viikoksi hommia Englannista ja tietysti siihen liittyi friba olennaisesti. Sovin Quarry Parkin omistajan Del Robinsin kanssa, että menen hoitamaan rataa siksi aikaa kun hän itse on USDGCssä pelaamassa Brittien edustajana.
Reissun aluksi tosin lensin Lontooseen pelaamaan brittien tourin päätöskisaa Croydon Cyclonea Lloyd Parkin nätille suht helpolle puistoradalle. Pari päivää olin järjestelemässä kisaa ja treenaamassa ennen kisoja. Taaskaan ei mitään ennakkotavoitteita ollut, mutta kun treeneissä heitin 10 alle ja heiton päähän Nate Dossin rataennätyksestä, tietysti vähän odotukset nousivat.
Itse kisassa olin koko ajan kärkikahinoissa, vaikken mitään supertuloksia heittänyt, mutta sää oli sen verran vaikea, ettei heittäneet muutkaan. Lopulta finaalissa olin niin paljon edellä muita, että sain pelleilläkin lopussa ja hauskuuttaa yleisöä. Viimeisellä väylällä käskin jonkun ottaa randomilla kiekon repusta ja heitinkin sitten kevyellä vanhalla Valkyriellä 120m väylän törkeeseen vastatuuleen =).
Vaikka vastus ei päätä huimannut, ekat voitto oli kuitenkin eka voitto ja otin sen mielelläni vastaan. Myös ratingit olivat hyvät ja tämä kisa nostikin rateni jo 966:een. Jossain vaiheessa kesällä olin myös sanonut Jarmolle, että seuraavan 12 kk:n aikana sijoitun top10:een PDGA-kisoissa ja nousen suomen top 20:een. Kisatavoite tuli siis heti, mutta ratingeissa olin tässä vaiheessa siellä 40-50 paikkeilla.
Quarry Parkissa pelailin ja tein hommia siis seuraavat viikot, ja sielläkin pelasin muutamia huikeita kierroksia tyynissä keleissä. Sivusin jopa Ville Piipon rataennätystä, eli -10 sielläkin ja päätinkin sitten pysyä vielä pari viikkoa ylimääräistä, että pääsen pelaamaan PDGA-kisan sielläkin.
Lokakuun lopussa järjestetiin Quarry Parkissa brittien reikäpelimestaruuskisat kutsukisana 16 parhaan kesken ja samaan aikaan muille normaali "lyöntipelikisa". Tähän kisaan otin ehdottomasti tavoitteeksi voiton ja yli 1000 reitatun kierroksen, koska olin tasaisesti pelannut 48-52 ja edellisissä kisoissa jopa 53lla oli saanut 1000 raten.
Kisassa tuuli oli taas melko kova, joten tulokset hieman jäivät normaalista, mutta itselläni kisan pilasi kuitenkin joku vatsaflunssan tyylinen homma, joka veti mahan kuralle. Ensimmäiset 13-14 väylää pelasin hyvin, mutta sitten alkoi mahassa kiertää ja ensimmäisen kierroksen loppua ja toisen alku olivat surkeaa. Toisen kierroksen puolivälissä olin käynyt jo 4 kertaa vessassa ja 10 väylän jälkeen oli pakko denffata kun hädin tuskin pysyin pystyssä.
Voittoa ei siis tullut, mutta alustavien ratingian mukaan se ensimmäinen 1000 pojon kierros tuli! En olisi ennen kautta uskonut, että sen pystyisin rikkomaan (kun Julkujärvellä ei kisoja tänä vuonna ollut). Hieno päätös kisakaudelle siis ja tällä rating nousee vielä muutaman pisteen, joten Suomen amatöörilistalla saattaa aueta jopa kakkospaikka ja avoimen miehet mukaan lukien jo 30 joukkoon. Maailmanlistallakin amatööreissä jo sinne 70 parhaan sakkiin.
Kpään viikkokisakausi
Edellisen sarjan voittajana lähdin tietysti kesäsarjaa voittamaan, mutta jo puolivälissä kävi selväksi, että tällä kertaa siihen vaadittaisiin ihmetekoja, koska muutama kaveri pisti sellaista settiä, ettei paremmasta väliä. Alkukaudesta Saku heitteli todella raakoja tuloksia, ja samaan aikaan takana tuli uusia sällejä mukaan ja tietysti tasoitetussa kisassa saivat hyviä tuloksia.
Itselläni jäi aika montaa kisaa välistä, mutta sinnittelin sielä top kympissä koko ajana ja pari kertaa taisin käväistä ihan kolmen kärjessäkin, mutta lopuksi sitten jouduin luovuttamaan taistelun, kun jäi muutama viimeinen kisa heittämättä muiden kisojen ja tuon Brittien reissun takia. Kuitenkin ihan kohtuullinen sijoitus ja rankingpisteiden voitto tästä sarjasta jätti ihan hyvän mielen. Ensi kaudella luultavasti sitten heitetäänkin perusviikkokisoja viidentienristeyksessä(kin)?
Viikkokisojen rankingfinaali
Viime sunnuntaina heitettiin kutsukisana viikkokisojen rankingfinaali 20 parhaan kesken Myllymäessä 7-väyläisenä ad hoc -radalla. Paikalle tuli 15/20 parasta raakaheittelijää, joten ihan kivat kekkerit saatiin aikaan. Myllymäkeä oli kiva heittää näin, että kukaan ei tuntenut väyliä etukäteen.
Lähdin rankingykkösenä, joten voitto oli tavoitteena ja tulikin parin heiton erolla Jarmoon ja Petriin. Enemmänkin olisi saanut olla, mutta ihan tyytyväinen kisaan, koska putti oli taas mahtavaa, kuten se on ollut nyt jo pari kuukautta. Tyynellä säällä ei tunnu menevän ohi korista oikein millään.
Muita ajatelmia
Toki paljon muutakin tapahtui fribarintamalla, tuli heitettyä paljon myös Tampereen seudulla ja kerran pari muuallakin. Julkujärvestä on tullut oma suosikki ja siellä kiersin paljon, ja varmasti kehityinkin paljon. Juuri ennen brittien reissua sain heitettyä sinne -7, joka toi mahtavan tunteen, koska niin monta kertaa oli hyvä kierros tullut sutattua johonkin väylälle.
Monelle muullekin radalla omat ennätykset parantuivat ja taisin jotain epävirallisia rataennätyksiäkin tehdä. Myllymäen 9-väyläisen -10 oli ehkä hulluin kierros, mutta toisaalta rata on niin helppo hyvässä säässä, että oli oikeastaan vain ajan kysymys, koska sen joku heittää.
Holareitakin napsui muutamia kesällä, mutta ei vielä yhtään minkäänlaisessa kisassa, ehkä ensi vuonna?
Vuoden isoimmat jutut olivat luonnollisesti 5-tienristeyksen radan saaminen näinkin hyvään kuntoon, Tomoottajien synty ja kasvu, erilaiset SM-kisat ja ylivoimaisesti tärkeimpänä hyvä porukka radoilla ja kasa uusia kavereita.
Keväällä oli olkapäästä kiertäjäkalvosin revennyt, joten alkukausi tonne kesäkuulle asti mentiin lähestulkoon kokonaan rystyllä - kämmentä ei oikein uskaltanut ja upsia ei ollenkaan pitkään aikaan.
Kausi alkoi Kankaanpään ja Porin viikkokisoja kiertäessä ihan kohtalaisella menestyksellä, omia ennätyksiä tuli tehtyä eri radoille ja muutenkin rystyä oppi heittämään kun oli pakko. Putti alkoi hiljalleen löytää uomaansa. Ensimmäinen "iso" kisa piti olla Talin May but no Hey Yet toukokuussa, mutta en ehtinyt saada PDGA-jäsenyyttä ajoissa, joten ehdin ilmoittautua vain varasijalle, enkä sitten päässyt kisoihin.
Ensimmäiset PDGA-kisat
No seuraavana oli vuorossa Lahden A-kisat joihin sitten lähdin hakemaan ratingia. Viitamaan ja Korpelan kanssa käytiin viikkoa ennen heittämässä rata hienossa ja tyynessä säässä. Oma peli oli todella hyvää ja heitinkin muistaakseni +1, +2 ja +3 kolmelle kierrokselle, ja kun olin kuullut että par on jo 1000 pisteen kierros, olin luottavainen kisaan. Kisassa sitten tuuli vei pääosan, kokeneetkin sarjajyrät jäivät pitkälti päälle pariin ja kisaa itse asiassa johdettiin ensimmäisen kierroksen jälkeen +4:llä. Meikäläisen tapaiselle aloittelijalle tuuli teki tepposet, koska silloin ei vielä ollut aseita sen kesyttämiseen - ei kiekkoja eikä heittoja. Heitin upsia aika paljon ja se tuhosi olkapään melko lailla pahasti, joten vaikka ensimmäinen kierros oli ihan kelvollinen +11 (948 rating), niin toiselle kierrokselle ei enää löytynyt kättä. Tuloksena ynnä muut sijat, noin +25 ja rating 855, sekä DNS toiselle päivälle. Sellainen siis ensikokemus PDGA-kisoista.
SM-kisat Lausteella
Kesällä meni aika kasa kisoja ohi häähommien takia, joten seuraavat kisat olivatkin sitten SM-kisat Turun lausteella elokuun alussa, joihin pääsin vähän takaoven kautta. Aluksi paikkoja jaettiin yli 950 ratingilla, sitten yli 900 ja lopuksi vielä 5-6 paikkaa meni reittaamattomille. Olin tällä kertaa nopea ja pääsin mukaan.
Turussakin kävin kerran heittämässä ennen kisoja. Ripen perheen kanssa kierrettiin yksi kierros perusrataa, eli kaikkia väyliä en heittänyt lainkaan ennen kisoja. Ihan hyvillä mielin lähdin kisoihin ja tavoitteena oli top100-sijoitus noin 120 heittäjän joukossa avoimessa sarjassa. Foorumilla on pitkät tarinoinnit SM-kisoista, mutta lyhyesti ensimmäisenä päivänä heitin peruspeliä suht seiftisti, mutta sijoituin sillä hyvin, joten aloin hivuttaa tavoitettaa top56:een, jolla pääsisi viimeiselle päivälle mukaan. Tämäkin tavoite täyttyi komeasti, ja ensimmäisistä "arvokisoista" tuloksena 32. sija vaikka kroppa oli aika rikki. Rating sai myös hyvän boostin näiden kisojen myötä ja oli tässä vaiheessa 938.
JoukkueSM Heinolassa
Tomoottajat lähti elokuun lopussa Heinolaan ensimmäisiin joukkueskaboihin. Mukana Siarra, Pötse, Röpöcop, moromitäjapi ja allekirjoittanut. Meikäläinen lähti vissiin vähän väärillä odotuksilla kisaan ja luulin että ne on ihan tosimielellä heitettävät kisat. Totuus oli, että enemmän tai vähemmän kaikki joukkueet siellä olivat karnevaalimielellä ja aika raakassa viihteessä. Meidän porukka oli loppujen lopuks asiallisemmasta päästä, koska meillä kaikki pääsi itte autosta pihalle eikä vetäny viinaa vahvempaa.
Itse pelisuoritukset oli omalta kohdalta kesän huonoimmat, mistään ei oikein tullut mitään. Suurin syy varmaan oli toi oma asenne ja huono fiilis, mutta tulevia kausia ajatellen siitä pitää kyllä päästä eroon. Ei peli saa tollain romahtaa vaikka kuinka ottais päähän. Olin meidän porukan huonoin pelaaja ja pelasin selvästi eniten alle oman tasoni. Ei niistä sen enempää, mutta sijoitus saatiin ja jopa pari matsia voitettiinkin.
Parigolf SM Kirjurinluodossa
Parigolfin SM-skaba syyskuun alussa oli ainut tämän kauden PDGA-kisoista missä pääsi pelaamaan tutulla radalla. Kirjuria oli tullut pelattua varmasti yli 20 kierrosta ja kymmenkunta viikkokisaakin, vaikka toki SM-kisoissa rata oli vedetty uuteen uskoon lisäämällä ja muuttamalla useita väyliä. Tomoottajia kisoihin lähti viisi: Röpi+Pötse, Jamo+mä ja Miska (Vähätalon Juhon kanssa)
Mulla ja Jarmolla peli oli melko takeltelevaa ja vaihtelevaa ensimmäisenä päivänä ja oltiinkin aika kaukana tavoitteesta eli top15:sta, mutta toinen päivä oli sitten melko lähellä omaa maksimipeliä ja taidettiin olla peräti päivän 3. parhaita ja sijoitus nousi kohisten ja olimme lopulta 12. Meille epätyypillisesti Jarmo oli kova puttaaja ja mä avasin hyvin varsinkin toisena päivänä. Kisa oli mahtava kokemus ja parigolffi muutenkin siistiä. Ens vuonna tähdätään sitten top10 (vaikka toi "kotirata" kyllä auttoi tällä kertaa).
Kankaanpäänmestaruuskisat ja 5tr avajaiset
Viikko parigolfin jälkeen olikin sitten vuorossa Kpään kauden kohokohta, eli omat seuran- ja kaupunginmestaruuskisat. Samalla pelattiin ensimmäinen isompi kisa Viidentienristeyksen täydellä 18-väyläisellä radalla. Viimeinen viikko painettiin pitkää päivää että saatiin rata pelikuntoon ja varsinkin itse olin ihan puhki jo ennen kisaa.
Paikalle saapui 50 heittäjää Pori-Tampere väliltä ja muutama kauempaakin, tietysti paikallisia oli roppakaupalla. Oma tavoite oli tietysti voittaa koko kisa, ja seuranmestaruus samalla, kun viime vuonna jäin ulos mitaleilta. Ensimmäisen kierroksen olinkin hyvin mukana pelissä, muistaakseni toisena, mutta voitto oli jo siinä vaiheessa karannut Joksalle, joka heitti edelleen voimassaolevan rataennätyksen -7. Toisella kierroksella vähän lipsui mun peli ja tipahdin muutaman sijan, mutta seuranmestaruus kuitenkin tuli muutaman heiton erolla.
Porukka tuntui tykkäävän ja miksei olisi, koska palkinnot olivat hyvät, järjestelyt viimeisen päälle ja rata oli loistava. Kiitokset vielä kerran kaikille järjestelijöille, ja erityiskiitos Patajussille sponsoroinnista ja mahtavasta ruokatarjoilusta. Miinuksen annan itselleni siitä, että järjestin seuranmestaruuskisan maksullisena - seuranmestaruudesta pitäisi päästä pelaamaan jäsenmaksulla. Tämän halusin sitten korjata reikäpelikisassa ja ensi vuonna seuranmestaruudesta pelataan ehdottomasti seuran porukalla.
Brittien touri
Ette mahda tietää mitä Britannias tapahtu? -misi
Syyskuun lopussa sain järkättyä muutamaksi viikoksi hommia Englannista ja tietysti siihen liittyi friba olennaisesti. Sovin Quarry Parkin omistajan Del Robinsin kanssa, että menen hoitamaan rataa siksi aikaa kun hän itse on USDGCssä pelaamassa Brittien edustajana.
Reissun aluksi tosin lensin Lontooseen pelaamaan brittien tourin päätöskisaa Croydon Cyclonea Lloyd Parkin nätille suht helpolle puistoradalle. Pari päivää olin järjestelemässä kisaa ja treenaamassa ennen kisoja. Taaskaan ei mitään ennakkotavoitteita ollut, mutta kun treeneissä heitin 10 alle ja heiton päähän Nate Dossin rataennätyksestä, tietysti vähän odotukset nousivat.
Itse kisassa olin koko ajan kärkikahinoissa, vaikken mitään supertuloksia heittänyt, mutta sää oli sen verran vaikea, ettei heittäneet muutkaan. Lopulta finaalissa olin niin paljon edellä muita, että sain pelleilläkin lopussa ja hauskuuttaa yleisöä. Viimeisellä väylällä käskin jonkun ottaa randomilla kiekon repusta ja heitinkin sitten kevyellä vanhalla Valkyriellä 120m väylän törkeeseen vastatuuleen =).
Vaikka vastus ei päätä huimannut, ekat voitto oli kuitenkin eka voitto ja otin sen mielelläni vastaan. Myös ratingit olivat hyvät ja tämä kisa nostikin rateni jo 966:een. Jossain vaiheessa kesällä olin myös sanonut Jarmolle, että seuraavan 12 kk:n aikana sijoitun top10:een PDGA-kisoissa ja nousen suomen top 20:een. Kisatavoite tuli siis heti, mutta ratingeissa olin tässä vaiheessa siellä 40-50 paikkeilla.
Quarry Parkissa pelailin ja tein hommia siis seuraavat viikot, ja sielläkin pelasin muutamia huikeita kierroksia tyynissä keleissä. Sivusin jopa Ville Piipon rataennätystä, eli -10 sielläkin ja päätinkin sitten pysyä vielä pari viikkoa ylimääräistä, että pääsen pelaamaan PDGA-kisan sielläkin.
Lokakuun lopussa järjestetiin Quarry Parkissa brittien reikäpelimestaruuskisat kutsukisana 16 parhaan kesken ja samaan aikaan muille normaali "lyöntipelikisa". Tähän kisaan otin ehdottomasti tavoitteeksi voiton ja yli 1000 reitatun kierroksen, koska olin tasaisesti pelannut 48-52 ja edellisissä kisoissa jopa 53lla oli saanut 1000 raten.
Kisassa tuuli oli taas melko kova, joten tulokset hieman jäivät normaalista, mutta itselläni kisan pilasi kuitenkin joku vatsaflunssan tyylinen homma, joka veti mahan kuralle. Ensimmäiset 13-14 väylää pelasin hyvin, mutta sitten alkoi mahassa kiertää ja ensimmäisen kierroksen loppua ja toisen alku olivat surkeaa. Toisen kierroksen puolivälissä olin käynyt jo 4 kertaa vessassa ja 10 väylän jälkeen oli pakko denffata kun hädin tuskin pysyin pystyssä.
Voittoa ei siis tullut, mutta alustavien ratingian mukaan se ensimmäinen 1000 pojon kierros tuli! En olisi ennen kautta uskonut, että sen pystyisin rikkomaan (kun Julkujärvellä ei kisoja tänä vuonna ollut). Hieno päätös kisakaudelle siis ja tällä rating nousee vielä muutaman pisteen, joten Suomen amatöörilistalla saattaa aueta jopa kakkospaikka ja avoimen miehet mukaan lukien jo 30 joukkoon. Maailmanlistallakin amatööreissä jo sinne 70 parhaan sakkiin.
Kpään viikkokisakausi
Edellisen sarjan voittajana lähdin tietysti kesäsarjaa voittamaan, mutta jo puolivälissä kävi selväksi, että tällä kertaa siihen vaadittaisiin ihmetekoja, koska muutama kaveri pisti sellaista settiä, ettei paremmasta väliä. Alkukaudesta Saku heitteli todella raakoja tuloksia, ja samaan aikaan takana tuli uusia sällejä mukaan ja tietysti tasoitetussa kisassa saivat hyviä tuloksia.
Itselläni jäi aika montaa kisaa välistä, mutta sinnittelin sielä top kympissä koko ajana ja pari kertaa taisin käväistä ihan kolmen kärjessäkin, mutta lopuksi sitten jouduin luovuttamaan taistelun, kun jäi muutama viimeinen kisa heittämättä muiden kisojen ja tuon Brittien reissun takia. Kuitenkin ihan kohtuullinen sijoitus ja rankingpisteiden voitto tästä sarjasta jätti ihan hyvän mielen. Ensi kaudella luultavasti sitten heitetäänkin perusviikkokisoja viidentienristeyksessä(kin)?
Viikkokisojen rankingfinaali
Viime sunnuntaina heitettiin kutsukisana viikkokisojen rankingfinaali 20 parhaan kesken Myllymäessä 7-väyläisenä ad hoc -radalla. Paikalle tuli 15/20 parasta raakaheittelijää, joten ihan kivat kekkerit saatiin aikaan. Myllymäkeä oli kiva heittää näin, että kukaan ei tuntenut väyliä etukäteen.
Lähdin rankingykkösenä, joten voitto oli tavoitteena ja tulikin parin heiton erolla Jarmoon ja Petriin. Enemmänkin olisi saanut olla, mutta ihan tyytyväinen kisaan, koska putti oli taas mahtavaa, kuten se on ollut nyt jo pari kuukautta. Tyynellä säällä ei tunnu menevän ohi korista oikein millään.
Muita ajatelmia
Toki paljon muutakin tapahtui fribarintamalla, tuli heitettyä paljon myös Tampereen seudulla ja kerran pari muuallakin. Julkujärvestä on tullut oma suosikki ja siellä kiersin paljon, ja varmasti kehityinkin paljon. Juuri ennen brittien reissua sain heitettyä sinne -7, joka toi mahtavan tunteen, koska niin monta kertaa oli hyvä kierros tullut sutattua johonkin väylälle.
Monelle muullekin radalla omat ennätykset parantuivat ja taisin jotain epävirallisia rataennätyksiäkin tehdä. Myllymäen 9-väyläisen -10 oli ehkä hulluin kierros, mutta toisaalta rata on niin helppo hyvässä säässä, että oli oikeastaan vain ajan kysymys, koska sen joku heittää.
Holareitakin napsui muutamia kesällä, mutta ei vielä yhtään minkäänlaisessa kisassa, ehkä ensi vuonna?
Vuoden isoimmat jutut olivat luonnollisesti 5-tienristeyksen radan saaminen näinkin hyvään kuntoon, Tomoottajien synty ja kasvu, erilaiset SM-kisat ja ylivoimaisesti tärkeimpänä hyvä porukka radoilla ja kasa uusia kavereita.
syyskuuta 20, 2010
Julkujärvelle tilastot uusiks
Aamulla kattelin säätiedotusta, että taitaa olla viiminen päivä ku ehdin heittää Suomessa hyvissä keleissä tällä kaudella. Joten luonnollisesti Julkuun heittämään tulosta, kun ei vieläkään kunnon kierrosta ollut tullut. Tänään tuli - nolla bogia ja seittemän pirkkua. Jäi jopa harmittamaan kun muutama helppo pirkkuväylä jäi pirkuttamatta. Tässä tarkempi selonteko.
Alotettiin Juuran, Lekun ja Napatin kans kakkoselta kun se oli tyhjä ja ykkösellä oli ryhmää. Siitä painettiin melko lailla yhdellä kiekolla koko kiessi, mitä ny muutamalla perussiivutusväylällä heitettiin pari treeniä perään.
2: Tomo Bansheella keskelle väylää about 20m korista. Putti alle ja par.
3: Tomo Bossilla noin 8m vasemmalle korista - pirkku
4: Jesse Heinonen hysellä 7m korista 3m korin taakse -pirkku.
5: Avaus DD2 ääryyspistoolisti lyhyemmältä tiiltä. Jäi alle 20m korista, mutta viimisten väylällä olevin puiden taakse, joten joutu heittämään roikkohysseputin. Kolmonen kuitenkin
6: Tomo Bansheella vähän korin yli ja luonnollisesti 30m korin taakse mäen alas. Sieltä hyppyputti puiden välistä noin 6 metriin ja siitä jännäputti sisään.
7: Kämmen Bossilla yritin mettän yli ja korille, mutta feidas liian aikasin, joten oikealle mettään noin 20m korista. Pieni väylä kuitenkin oli, joten sain matalan hyppyputin noin 7m korista ja putti sisään.
8: Kämmen Bansheella metrin korkuisena ekaan puuhun - eli joku yli 30m korista. Siitä hyppyputti Ruohosen sanojen mukaan täysin koria kohti, mutta otti oksaan 2m ennen koria. Par.
9: Rysty Dessulla ihan pistoolisti korin viereen aukolle, about 10-11m korista. Pirkkuputti sisään niin, että jäi tasapainoilemaan eturaudan päälle, mutta jäi! Kolmas pirkku tähän ikinä.
10: Tomo Bansheella ihan päin hemmettiä. Korin mittaan, mutta 14-15m oikealle. Roikkuputti ohi korin - par.
11: Ruohonen avas DD2lla ihan törkeen hienon avauksen, ja mä ehdin jo kehua, että paras ikinä. Heitin itte about 1m pidemmälle myös keskelle väylää! Siitä Dessulla lähestyminen hysenä ja näytti heti, että nyt lähti pistoolisti. Lopussa näkyi, että osui puuhun, mutta luottamus oli, että suht lähellä koria ollaan. Ja oltiin - kiekko oli alle metrissä. Eka pirkku tähän ikinä!
12. Avaus Bossilla kämmen vähän korkealle ja feidasi liikaa. Puiden taakse oikealle. Mahdoton paikka mun heittoarsenaalilla saada edes putille. Mutta sitten muistelin valkun ohjeita ja kaivoin putterin ja heitin puoliupsia Peten tyyliin. Ja onnistuihan se - noin 6m korista. Melkein läpi putti, mutta pysyi. Par.
13. Avaus sitte ihan jumalattomana griplockina DD2lla. Lähti sseettanan kau-kaa oikeelta. Tuli kuitenkin jonkun verran takasin sen tiedätte-kyllä-polun yli ryteikköön. Korille oli ehkä 30m matkaa, ja taas pistin saman puoliupsin putterilla ja ihan pistoolisti noin 4 metriin. Par.
14. Avaus XXXllä, eli lähdin pelaamaan paria, koska en uskaltanut hakea pitkää avausta kämmenellä. Onnistui pirun hyvin. Lähestyminen DD2lla täysillä. Lähti tosi hyvin ja pitkälle ja näytti tippuvan ihan korin aukolle, mutta jäi siihen keskisaaripusikkoon, eli jotain 40m korista. Siitä aika kruitusta paikasta joku paikaltaan tomo-yritys, mikä meni aika vituiks. Vasemmalle koriaukosta 10m ja lyhyeksikin 10m. Siinä sitten oli mahdoton paikka, johon kaivoin repertuaarista backspinin! Törkeimmästä ryteiköstä pystysuoraan ylös Tiipparilla semmonen 25m ja kiekko tippu noin 0,5m korista. Tuuletin eri paljon! Nostopar kelpasi.
15. Avaus DD2lla just sinne mihin halusin, mutta meni noin 15m pitkäksi ja 3-4m vasemmalle korista. Putti aika lusu puiden siimeksestä, mutta sain kuitenkin 7m par-putin sisään.
16. Avaus Dessulla pyörähtämällä noin 135-140m väylän oikeaan laitaan. Sieltä yritin Bossilla pommihyseä puiden ympäri korille. Lähti aika aikases kädestä ja korin taakset vajaa 15m puskaan. Sieltä oli tarkotus heittää Bossi polviltaan maata pitkin selällään korille. Tapani sanoi, että ei sitte liu-u, että on kaikenmoista paskaa maassa. Heitin silti päin persettä eikä se mihinkään liukunut, joten jäi semmonen 8-9 puttia puun keskeltä. Höpisin jo, että täs sitä bogia ny sitte vissiin pelataan, mutta sain ku sainki putin sisään ja tuuletin vain paljon par-puttia.
17. Avaus vanhalla kevyellä Jesse Heinosella päin persettä oikealle. Noin 30m oikealle korista ja 15m lyhyeksi. Sieltä kuitenkin putterilla taas puoliupsi noin 7m korista ja putti piti edelleen.
18. Lainasin tähänkin XXXää Lekulta ja heitin vain varman tomon aukolle. Siitä DD2lla pitkä väylän vasempaan laitaan kentän suulle. Bossilla hyse täysiä, jäi korista vielä joku 40m. Siitä toinen Bossi kevyenä kämmenenä noin 7-8m korin taakse. Vieläkin piti putti ja par!
19. Avaus DD2lla tasan korin mittaan, mutta noin 5-6 m korin yläpuolelle rinteeseen. Siitä putti korin pohjalle melkein osumatta ketjuihin ja pomppas sieltä pohjalta jo kurkkaan reunalta ulos, mutta pysyi kuin pysyikin.
1. Tomo Bansheella 5 m korista oikealle ja helppo pirkku. Tapani avas 20cm korista siihen kiveen korin takana, mutta rollas toistakymmentä metriä vasemmalle. Huono säkä.
Tuloksena siis -5 etukympille ja -2 takaysille. Erikoista, että jäi pirkuttamatta ittelle tyypillisemmät 6, 8, 10, 14, 15, 16 ja sen sijaan tuli pirkut väylille 9 ja 11, mihin ei tuu mulla koskaan. Ja tosiaan ekaa kertaa koskaan bogiton kierros.
Ruohonen sheivas kans ennätyksestään heittoja tulokseen -1, Juura paransi vissiin 7-8 heittoa tulokseen +12 ja Lekun ekat pohjat +11. Kovaa settiä siis muiltakin. Lekulle vielä erityispropsit, että heitti vain yhden tomon (ykkösellä metriin), kun käsi oli kipeänä.
Alotettiin Juuran, Lekun ja Napatin kans kakkoselta kun se oli tyhjä ja ykkösellä oli ryhmää. Siitä painettiin melko lailla yhdellä kiekolla koko kiessi, mitä ny muutamalla perussiivutusväylällä heitettiin pari treeniä perään.
2: Tomo Bansheella keskelle väylää about 20m korista. Putti alle ja par.
3: Tomo Bossilla noin 8m vasemmalle korista - pirkku
4: Jesse Heinonen hysellä 7m korista 3m korin taakse -pirkku.
5: Avaus DD2 ääryyspistoolisti lyhyemmältä tiiltä. Jäi alle 20m korista, mutta viimisten väylällä olevin puiden taakse, joten joutu heittämään roikkohysseputin. Kolmonen kuitenkin
6: Tomo Bansheella vähän korin yli ja luonnollisesti 30m korin taakse mäen alas. Sieltä hyppyputti puiden välistä noin 6 metriin ja siitä jännäputti sisään.
7: Kämmen Bossilla yritin mettän yli ja korille, mutta feidas liian aikasin, joten oikealle mettään noin 20m korista. Pieni väylä kuitenkin oli, joten sain matalan hyppyputin noin 7m korista ja putti sisään.
8: Kämmen Bansheella metrin korkuisena ekaan puuhun - eli joku yli 30m korista. Siitä hyppyputti Ruohosen sanojen mukaan täysin koria kohti, mutta otti oksaan 2m ennen koria. Par.
9: Rysty Dessulla ihan pistoolisti korin viereen aukolle, about 10-11m korista. Pirkkuputti sisään niin, että jäi tasapainoilemaan eturaudan päälle, mutta jäi! Kolmas pirkku tähän ikinä.
10: Tomo Bansheella ihan päin hemmettiä. Korin mittaan, mutta 14-15m oikealle. Roikkuputti ohi korin - par.
11: Ruohonen avas DD2lla ihan törkeen hienon avauksen, ja mä ehdin jo kehua, että paras ikinä. Heitin itte about 1m pidemmälle myös keskelle väylää! Siitä Dessulla lähestyminen hysenä ja näytti heti, että nyt lähti pistoolisti. Lopussa näkyi, että osui puuhun, mutta luottamus oli, että suht lähellä koria ollaan. Ja oltiin - kiekko oli alle metrissä. Eka pirkku tähän ikinä!
12. Avaus Bossilla kämmen vähän korkealle ja feidasi liikaa. Puiden taakse oikealle. Mahdoton paikka mun heittoarsenaalilla saada edes putille. Mutta sitten muistelin valkun ohjeita ja kaivoin putterin ja heitin puoliupsia Peten tyyliin. Ja onnistuihan se - noin 6m korista. Melkein läpi putti, mutta pysyi. Par.
13. Avaus sitte ihan jumalattomana griplockina DD2lla. Lähti sseettanan kau-kaa oikeelta. Tuli kuitenkin jonkun verran takasin sen tiedätte-kyllä-polun yli ryteikköön. Korille oli ehkä 30m matkaa, ja taas pistin saman puoliupsin putterilla ja ihan pistoolisti noin 4 metriin. Par.
14. Avaus XXXllä, eli lähdin pelaamaan paria, koska en uskaltanut hakea pitkää avausta kämmenellä. Onnistui pirun hyvin. Lähestyminen DD2lla täysillä. Lähti tosi hyvin ja pitkälle ja näytti tippuvan ihan korin aukolle, mutta jäi siihen keskisaaripusikkoon, eli jotain 40m korista. Siitä aika kruitusta paikasta joku paikaltaan tomo-yritys, mikä meni aika vituiks. Vasemmalle koriaukosta 10m ja lyhyeksikin 10m. Siinä sitten oli mahdoton paikka, johon kaivoin repertuaarista backspinin! Törkeimmästä ryteiköstä pystysuoraan ylös Tiipparilla semmonen 25m ja kiekko tippu noin 0,5m korista. Tuuletin eri paljon! Nostopar kelpasi.
15. Avaus DD2lla just sinne mihin halusin, mutta meni noin 15m pitkäksi ja 3-4m vasemmalle korista. Putti aika lusu puiden siimeksestä, mutta sain kuitenkin 7m par-putin sisään.
16. Avaus Dessulla pyörähtämällä noin 135-140m väylän oikeaan laitaan. Sieltä yritin Bossilla pommihyseä puiden ympäri korille. Lähti aika aikases kädestä ja korin taakset vajaa 15m puskaan. Sieltä oli tarkotus heittää Bossi polviltaan maata pitkin selällään korille. Tapani sanoi, että ei sitte liu-u, että on kaikenmoista paskaa maassa. Heitin silti päin persettä eikä se mihinkään liukunut, joten jäi semmonen 8-9 puttia puun keskeltä. Höpisin jo, että täs sitä bogia ny sitte vissiin pelataan, mutta sain ku sainki putin sisään ja tuuletin vain paljon par-puttia.
17. Avaus vanhalla kevyellä Jesse Heinosella päin persettä oikealle. Noin 30m oikealle korista ja 15m lyhyeksi. Sieltä kuitenkin putterilla taas puoliupsi noin 7m korista ja putti piti edelleen.
18. Lainasin tähänkin XXXää Lekulta ja heitin vain varman tomon aukolle. Siitä DD2lla pitkä väylän vasempaan laitaan kentän suulle. Bossilla hyse täysiä, jäi korista vielä joku 40m. Siitä toinen Bossi kevyenä kämmenenä noin 7-8m korin taakse. Vieläkin piti putti ja par!
19. Avaus DD2lla tasan korin mittaan, mutta noin 5-6 m korin yläpuolelle rinteeseen. Siitä putti korin pohjalle melkein osumatta ketjuihin ja pomppas sieltä pohjalta jo kurkkaan reunalta ulos, mutta pysyi kuin pysyikin.
1. Tomo Bansheella 5 m korista oikealle ja helppo pirkku. Tapani avas 20cm korista siihen kiveen korin takana, mutta rollas toistakymmentä metriä vasemmalle. Huono säkä.
Tuloksena siis -5 etukympille ja -2 takaysille. Erikoista, että jäi pirkuttamatta ittelle tyypillisemmät 6, 8, 10, 14, 15, 16 ja sen sijaan tuli pirkut väylille 9 ja 11, mihin ei tuu mulla koskaan. Ja tosiaan ekaa kertaa koskaan bogiton kierros.
Ruohonen sheivas kans ennätyksestään heittoja tulokseen -1, Juura paransi vissiin 7-8 heittoa tulokseen +12 ja Lekun ekat pohjat +11. Kovaa settiä siis muiltakin. Lekulle vielä erityispropsit, että heitti vain yhden tomon (ykkösellä metriin), kun käsi oli kipeänä.
syyskuuta 18, 2010
kesäkuuta 30, 2010
Juhannuksen aikaan Viidentienäijässä
Käytiin vähän testailemassa mattoja ja muuta mukavaa ja jäihän siitä muutama oikein onnistunut otoskin. Tässä parhaita paloja. Kiitos Heidille muuten kuvauksesta.
kesäkuuta 14, 2010
Kirjurissa viikkokisoissa 13.6.
Lährettiin Kirjuriin viikkokisoihin ku oli luvattu helevetin hienoo säätä ja muutenkin iteltä oli vielä korkkaamati viikkokisatoiminta sieltä päin, kun aiemmin on enemmän tai vähemmän päässyt edes autoon asti, sillonku ois kerenny lähteä.
No, enivei, ryhmärämä oli tämä; Aulun veljekset, meikäläinen, rossi ja olli.
Oltiin Porissa jo klo 17.15 ja siitä painettiin Karjarannan? Saleen, jossa nähtiin mielenkiintoinen raksaäijä. Oli hällä vainen ostoksinaan siksteri Karhun keskihölömöö, Lämärin sininen ja maksamakkara. Hetken aikaa järkeiltyämme Salessa tulimme päätökseen että äijä on eniten viihteessä ja asunu koko viikonlopun Salen edessä. Ostosretken jälkeen jatkoimme matkaa sillan yli Kirjurinluotoon, jossa ruvettiin lämppäileen pikkusen ja valmistautuun kisoihin. Rossilla palo luonnollisesti käämit, koska oltiin tultu kuulemma kolmelta jo odottelemaan perille.
Kisoissa sitten jouduttiin kaikki aikalailla eri pooleihin, paitsi meikäläinen ja Olli. Ollilla lähti heti tyynenrauhallisesti, ja maltillisesti kiessi käyntiin; tuplaob A6:sella ja kasi tauluun. Oma peli oli hyvää A-puolella, mitään erikoista mainittavaa ei ole.
A-puoli kun tuli pelattua, siirryimme P-puolelle, jossa poolit sekotettiin uudestaan. Tulokset tais olla palttiarallaa tällästä;
A-puoli Par 29
Jarmo 27
Tapani 28
Misi 30
Rossi 34
Olli 36
P-puolella jouruttiinki sitte kaikki eri pooleihin ja pitkin Poria. Oma peli lähti käyntiin päin helevettiä. P9; bogey, P10; tuplabogey, P11; tuplabogey. Noh, ei lannistuttu ja kolmisen kappalta pirkkuja tuli napsittua vielä haaviin. Rossi kehui että P-puoli meni semisti. Tapanin ja Jarmon pelistä en muista mitä ne anto välispiikkinä, mutta helvetin hyvin se kait meni. Olli taasen oli sitä mieltä että kaikki meni päin veettua.
Lopputulokset oli:
Tapani 63 (-3)
Jarmo 68 (+2)
Misi 69 (+3)
Rossi 73 (+7)
Olli 83 (+17)
P-puolen jälkeen hetki fernettiin ja järkeiltiin, Rossi oli jo luonnollisesti askeleen edellä muita kun oli kiire videokellariin, hirvikellariin, hirvipeijaisiin vai sharkillarii. Ei mitää, jarmo puikkoihin ja siitä sitte Porin keskustaan, jossa meitä orottiki keppipuljun äijjä ovella kemmi huulessa. Tilattiin kaikki poikain kanssa siitä paskalätyt ja mentiin pöytään.
Poistuin ite hetkeks takavasemmalle ja jäi hämäräksi pari kusiveikkoa. Kuulemma ei viittiny kusta striitille kaveri niin tuli käymään hirvikellarissa. Parin pussin kanssa äijä sieltä sitten poistukin ja poijat kehu että tää oli vaihtanu housut kusella. Siinä hirvipeijaisten pitäjilläkin meni sormi hetkeks suuhun että mitäs helvettiä tapahtui.
Lätyt saapui ja alotettiin evästys. Rossi luonnollisesti vetäs kiekon ykkösellä kitusiin ja rupes pitään viihd.. vihjekisaa. Vitun mulla mitään jakoja ollu, tapanilla vikipedia auki saatana. Onse ny helvetti kumma ku axeilopus saatanan fliittus ei ollu merenelävä mylkin äirreemuori, vaan joku VITUN KAMPELA. SAAAAAAATANA
Rossi käänsi vihjekisalehden vielä kotimatkalle mukaan. Kysymyksiä sateli ku sieniä sateella, joista mäki sitten jopa pari tiesin(peesin) ku Tapani ei käyttäny vikipediaa enää. Pienen paskankrääsän saattelemana ajeltiin kolmisen viikkoa Kankaanpäähän, tai siltä se ainaki tuntu ku koko helvetin lehti kysyttiin kysymyksiä läpitte kunnes päästiin kisaan, mikä-lemmikkieläin-pitää-tällästä-ääntä -kisaan. Rossi aloitti vahvasti ja muutamat tuhannet arvuutukset heitettiin kunnes Jamo tiesi hetken kuunneltuaan tarkasti eläimen olevan sileäotsainen kaimaani. Vuoro siirtyi Jarmolle.
Pidettiin myös rotukisa, mutta liian helppojen rotukisan takia en jaksa edes julkaista mitään mainittavaa ku olimme vain.
Tultiin ste pat kotio, Olli paino saunaan, Rossi lähti hakeen Paploo viihteeltä ja me loput painettiin kotio.
Yhteenvetona tästä saatanan pitkästä tekstistä, jota ei jaksa lukee edes Jokela (lue: bägi) on se vain, että uudestaankin voisi lähteä pelkästään videokellariin syömään paskalättyjä ja tapaamaan kusiveijarit uudestaan. Tai pelkästään pitämään lemmikkieläin -visaa.
Kiitos ja anteeks.
No, enivei, ryhmärämä oli tämä; Aulun veljekset, meikäläinen, rossi ja olli.
Oltiin Porissa jo klo 17.15 ja siitä painettiin Karjarannan? Saleen, jossa nähtiin mielenkiintoinen raksaäijä. Oli hällä vainen ostoksinaan siksteri Karhun keskihölömöö, Lämärin sininen ja maksamakkara. Hetken aikaa järkeiltyämme Salessa tulimme päätökseen että äijä on eniten viihteessä ja asunu koko viikonlopun Salen edessä. Ostosretken jälkeen jatkoimme matkaa sillan yli Kirjurinluotoon, jossa ruvettiin lämppäileen pikkusen ja valmistautuun kisoihin. Rossilla palo luonnollisesti käämit, koska oltiin tultu kuulemma kolmelta jo odottelemaan perille.
Kisoissa sitten jouduttiin kaikki aikalailla eri pooleihin, paitsi meikäläinen ja Olli. Ollilla lähti heti tyynenrauhallisesti, ja maltillisesti kiessi käyntiin; tuplaob A6:sella ja kasi tauluun. Oma peli oli hyvää A-puolella, mitään erikoista mainittavaa ei ole.
A-puoli kun tuli pelattua, siirryimme P-puolelle, jossa poolit sekotettiin uudestaan. Tulokset tais olla palttiarallaa tällästä;
A-puoli Par 29
Jarmo 27
Tapani 28
Misi 30
Rossi 34
Olli 36
P-puolella jouruttiinki sitte kaikki eri pooleihin ja pitkin Poria. Oma peli lähti käyntiin päin helevettiä. P9; bogey, P10; tuplabogey, P11; tuplabogey. Noh, ei lannistuttu ja kolmisen kappalta pirkkuja tuli napsittua vielä haaviin. Rossi kehui että P-puoli meni semisti. Tapanin ja Jarmon pelistä en muista mitä ne anto välispiikkinä, mutta helvetin hyvin se kait meni. Olli taasen oli sitä mieltä että kaikki meni päin veettua.
Lopputulokset oli:
Tapani 63 (-3)
Jarmo 68 (+2)
Misi 69 (+3)
Rossi 73 (+7)
Olli 83 (+17)
P-puolen jälkeen hetki fernettiin ja järkeiltiin, Rossi oli jo luonnollisesti askeleen edellä muita kun oli kiire videokellariin, hirvikellariin, hirvipeijaisiin vai sharkillarii. Ei mitää, jarmo puikkoihin ja siitä sitte Porin keskustaan, jossa meitä orottiki keppipuljun äijjä ovella kemmi huulessa. Tilattiin kaikki poikain kanssa siitä paskalätyt ja mentiin pöytään.
Poistuin ite hetkeks takavasemmalle ja jäi hämäräksi pari kusiveikkoa. Kuulemma ei viittiny kusta striitille kaveri niin tuli käymään hirvikellarissa. Parin pussin kanssa äijä sieltä sitten poistukin ja poijat kehu että tää oli vaihtanu housut kusella. Siinä hirvipeijaisten pitäjilläkin meni sormi hetkeks suuhun että mitäs helvettiä tapahtui.
Lätyt saapui ja alotettiin evästys. Rossi luonnollisesti vetäs kiekon ykkösellä kitusiin ja rupes pitään viihd.. vihjekisaa. Vitun mulla mitään jakoja ollu, tapanilla vikipedia auki saatana. Onse ny helvetti kumma ku axeilopus saatanan fliittus ei ollu merenelävä mylkin äirreemuori, vaan joku VITUN KAMPELA. SAAAAAAATANA
Rossi käänsi vihjekisalehden vielä kotimatkalle mukaan. Kysymyksiä sateli ku sieniä sateella, joista mäki sitten jopa pari tiesin(peesin) ku Tapani ei käyttäny vikipediaa enää. Pienen paskankrääsän saattelemana ajeltiin kolmisen viikkoa Kankaanpäähän, tai siltä se ainaki tuntu ku koko helvetin lehti kysyttiin kysymyksiä läpitte kunnes päästiin kisaan, mikä-lemmikkieläin-pitää-tällästä-ääntä -kisaan. Rossi aloitti vahvasti ja muutamat tuhannet arvuutukset heitettiin kunnes Jamo tiesi hetken kuunneltuaan tarkasti eläimen olevan sileäotsainen kaimaani. Vuoro siirtyi Jarmolle.
Pidettiin myös rotukisa, mutta liian helppojen rotukisan takia en jaksa edes julkaista mitään mainittavaa ku olimme vain.
Tultiin ste pat kotio, Olli paino saunaan, Rossi lähti hakeen Paploo viihteeltä ja me loput painettiin kotio.
Yhteenvetona tästä saatanan pitkästä tekstistä, jota ei jaksa lukee edes Jokela (lue: bägi) on se vain, että uudestaankin voisi lähteä pelkästään videokellariin syömään paskalättyjä ja tapaamaan kusiveijarit uudestaan. Tai pelkästään pitämään lemmikkieläin -visaa.
Kiitos ja anteeks.
toukokuuta 31, 2010
Excursio Lahteen & Hämeenlinnaan
Eilen hyppäsin aamuysiltä Sammon valtatien varresta Viitamaan Mikon kyytiin ja painettiin siitä Lahteen (en muuten nähny siellä sinkoja kellään). Siellä oli jo Mikon kavereita muutama, joten kuuden hengen porukalla lähdettiin tuhoamaan Mukkulan rataa. Ihka ensimmäisen avaukseni heitin ykkösen tiiltä 5m päähän koivuun, joten hyvin alkoi.
Mukkulassa on täysimittainen 18-väyläinen rata vanhan golfradan alueella. Alue on todella hieno, jokaisella väylällä on lentokentän kokoiset tiit (Kirjuri*2) ja opasteetkin ovat hyvät. Lisäksi ob-alueet on kaikki merkitty valkoisilla kepeillä. Radan läheisyydessä tien toisella puolella pellolla on jopa neljä 40-70m harjoitusväylää, joissa Discatcherit ja tiit!
Eli puitteet ovat mahtavat. Eilen tosin oli nurmikko vähän niittämättä, joten ihan täysiä pointseja ei voi antaa, mutta hyvin lähelle. Olosuhteet vain paranivat, kun aamukaste alkoi kuivua, ja lämpö nousta. Kun tuultakaan ei ollut nimeksiä enempää, odotettiin kovia tuloksiakin.
Ensimmäisellä kierroksella pelattiin parilla avauksella (parhaasta laskettiin) rataan tutustuen. Muut olivat jo kaikki ainakin kertaalleen rataa kiertäneet ja Joonas ja Mikko ainakin olivat myös kisailleet ainakin kerran. Itselläni ei ollut siis mitään hajua radasta, ja epäilin vähän että ehtiikö sitä parin kierroksen aikana tottuakaan (19.-20.6. olen kilpailemassa radalla).
Alku oli vähän haparointia siis ja ensimmäisen kierroksen aikana tuli ob-linjat tutuiksi - kävin ulkona peräti 9 kertaa 18-väylällä. Yhdellä väylällä peräti kolmesti! Tulos oli +9, joka ei ollut kovin mairitteleva, mutta kuulemma kuitenkin hyvä radan vaikeuteen nähden. Esimerkiksi edelliset viikkokisat oli voitettu +10-tuloksella ja toiseksi oli heittänyt muuan Ville Piippo +11:llä. Voisin veikata, että taivaalta oli tullut jotain muutakin kuin siitepölyä silloin...
Toisella kierroksella sitten vähän viisastuneena osasin jo välttä suurimman osan sudenkuopista ja heitto sujui kuin unelma, en heittänyt yhtään puttia ohi (siis puttietäisyydeltä) ja sain jo pari pirkkuakin aikaan ja kun ob:llakaan ei käyty kuin 3 kertaa, niin tulos oli jopa +2! Varmuus oli omalle tasolla huikeaa.
Kolmas kierros oli sitten jo vähän väsynyttä touhua, kun kierrost tuolla kestää kolmisen tuntia. Heittelin vähän puolihölmösti avauksia ja muutaman kerran oltiin tuurillakin ob-linjojen sisällä. Muutamalla väylällä tosin sain parhaan oman väylätulokseni ja aika suureksi yllätykseksi tulos oli jopa +3, vaikka tuntui, etten edes yrittänyt.
Discgolfscoresissa oli 80 tulosta merkattu, ja paras oli +5, joten kai noi mun kierrokset oli aika hyviä. Varsinkin kun katoin kisatuloksia, ja löysin 4 kisaa (viime vuoden avajaiskisat, syksyn Karvis ja tältä kesältä 2 viikkokisaa) ja sen alle oli heittänyt vain herra Piippo (-3 ja 0) ja paras muu tulos oli +3. Eli tyytyväinen saa olla.
Yhden päivän kokemuksen jälkeen listaan Mukkulan Suomen parhaaksi frisbeeradaksi, jossa ei ole oikeastaan mitään muuta valittamista, kuin parilla väylällä erikoiset ob-linjat joita ei oikein tiiltä pysty hahmottamaan. Tosin varmaan tämäkin helpottuu, kun nurmikot leikataan taas.
Aivan mahtava reissu hyvässä porukassa ja kauniissa säässä. Koska vaan uudestaan.
Tietysti, kun frisbeehulluja oli auto täynnä, niin painettiin vielä matkalla Hämeenlinnan Hattulaan testaamaan tällä viikolla avattu rata. Heikko.
Mukkulassa muuten kävin hauska sattumus. Heitin 18. avauksen vähän ob-lle kakkosväylän puolelle, ja joku kaveri soitti "löytökiekosta" jo ennen kuin ehdin lähteä tiiltä. Sanoin vaan, että on se mun lätty, mielestäni sillä just avasin.
Mukkulassa on täysimittainen 18-väyläinen rata vanhan golfradan alueella. Alue on todella hieno, jokaisella väylällä on lentokentän kokoiset tiit (Kirjuri*2) ja opasteetkin ovat hyvät. Lisäksi ob-alueet on kaikki merkitty valkoisilla kepeillä. Radan läheisyydessä tien toisella puolella pellolla on jopa neljä 40-70m harjoitusväylää, joissa Discatcherit ja tiit!
Eli puitteet ovat mahtavat. Eilen tosin oli nurmikko vähän niittämättä, joten ihan täysiä pointseja ei voi antaa, mutta hyvin lähelle. Olosuhteet vain paranivat, kun aamukaste alkoi kuivua, ja lämpö nousta. Kun tuultakaan ei ollut nimeksiä enempää, odotettiin kovia tuloksiakin.
Ensimmäisellä kierroksella pelattiin parilla avauksella (parhaasta laskettiin) rataan tutustuen. Muut olivat jo kaikki ainakin kertaalleen rataa kiertäneet ja Joonas ja Mikko ainakin olivat myös kisailleet ainakin kerran. Itselläni ei ollut siis mitään hajua radasta, ja epäilin vähän että ehtiikö sitä parin kierroksen aikana tottuakaan (19.-20.6. olen kilpailemassa radalla).
Alku oli vähän haparointia siis ja ensimmäisen kierroksen aikana tuli ob-linjat tutuiksi - kävin ulkona peräti 9 kertaa 18-väylällä. Yhdellä väylällä peräti kolmesti! Tulos oli +9, joka ei ollut kovin mairitteleva, mutta kuulemma kuitenkin hyvä radan vaikeuteen nähden. Esimerkiksi edelliset viikkokisat oli voitettu +10-tuloksella ja toiseksi oli heittänyt muuan Ville Piippo +11:llä. Voisin veikata, että taivaalta oli tullut jotain muutakin kuin siitepölyä silloin...
Toisella kierroksella sitten vähän viisastuneena osasin jo välttä suurimman osan sudenkuopista ja heitto sujui kuin unelma, en heittänyt yhtään puttia ohi (siis puttietäisyydeltä) ja sain jo pari pirkkuakin aikaan ja kun ob:llakaan ei käyty kuin 3 kertaa, niin tulos oli jopa +2! Varmuus oli omalle tasolla huikeaa.
Kolmas kierros oli sitten jo vähän väsynyttä touhua, kun kierrost tuolla kestää kolmisen tuntia. Heittelin vähän puolihölmösti avauksia ja muutaman kerran oltiin tuurillakin ob-linjojen sisällä. Muutamalla väylällä tosin sain parhaan oman väylätulokseni ja aika suureksi yllätykseksi tulos oli jopa +3, vaikka tuntui, etten edes yrittänyt.
Discgolfscoresissa oli 80 tulosta merkattu, ja paras oli +5, joten kai noi mun kierrokset oli aika hyviä. Varsinkin kun katoin kisatuloksia, ja löysin 4 kisaa (viime vuoden avajaiskisat, syksyn Karvis ja tältä kesältä 2 viikkokisaa) ja sen alle oli heittänyt vain herra Piippo (-3 ja 0) ja paras muu tulos oli +3. Eli tyytyväinen saa olla.
Yhden päivän kokemuksen jälkeen listaan Mukkulan Suomen parhaaksi frisbeeradaksi, jossa ei ole oikeastaan mitään muuta valittamista, kuin parilla väylällä erikoiset ob-linjat joita ei oikein tiiltä pysty hahmottamaan. Tosin varmaan tämäkin helpottuu, kun nurmikot leikataan taas.
Aivan mahtava reissu hyvässä porukassa ja kauniissa säässä. Koska vaan uudestaan.
Tietysti, kun frisbeehulluja oli auto täynnä, niin painettiin vielä matkalla Hämeenlinnan Hattulaan testaamaan tällä viikolla avattu rata. Heikko.
Mukkulassa muuten kävin hauska sattumus. Heitin 18. avauksen vähän ob-lle kakkosväylän puolelle, ja joku kaveri soitti "löytökiekosta" jo ennen kuin ehdin lähteä tiiltä. Sanoin vaan, että on se mun lätty, mielestäni sillä just avasin.
toukokuuta 19, 2010
Julkuseko
Painoin seon. Julkuun Tumpsin kanssa aamukympiltä - takasi Mäntylän Maken kanssa about 18.45. Treenidraivailua, 3 kokonaista rundia ja vielä etukymppi siinä välissä. Kierrokset 65-63-68. Vähän lopussa oli jo väsy pöksyssä, kun toi ravintopuoli jäi vähän heikoksi, ko tuo ättänan Misi toiki jotain kräpisiä myslikruittuja ku pyysin protskupatukoita...ooooooooooooooooooooooooooooooli niis Alpeneis sillai energiaa.
Oli raaka tuuli, joten tulokset oli hyviä.
Oli raaka tuuli, joten tulokset oli hyviä.
toukokuuta 02, 2010
NONIH! Se on apinat irti!
Talkoista oli jotain puhetta. Ei oikeen talkoot tainnu kaikkia kiinnostaa, saattoi vappu ja vesi/räntä/rae/paskasade verottaa. Onneksi talkooapua tuli tampereen suunnalta Meresmaan Jussi ja Kotkan Janne. Saatto kyllä talkoot jäädä siihen yhteen kasaan joka kakkosväylältä siistittiin Tapanin ja Villen kanssa. Heitettiin sen jälkeen kierros ja jäätiin paiskiin avauksia ysille kun Tampereen väki saapui. Alotettiin uusi kierros. Oli se kiva kattella kun PDGA World Ranking sijan 18 omaava mestari heittää. Painettiin etuysi jonka jälkeen Ville ja minä poistuttiin paikalta ja muu porukka jatkoi takaysille. Oli hieno päivä kun pääsi näkemään kuinka sitä kiekkoa tulisi heittää.
Taas tarttui muutama ruutu kennolle, tällä kertaa mv.
Taas tarttui muutama ruutu kennolle, tällä kertaa mv.
toukokuuta 01, 2010
Etuysin korit paikallaan!
Tapani soitteli ja sanoi että ovat menossa pystytteleen koreja Viidentienristeykseen. Itse lähdin sinne muksut mukana ja kiekot repussa väijymään kuinka poikain hommat edistyy. Perille päästyäni ja pienen haeskelun jälkeen löysin pojat pystyttämässä viimeisiä koreja paikoilleen.
Sitten oli aika aloittaa testikierros uusilla koreilla. Itse olin ekaa kertaa heittämässä koko alueella.
Heitto ei oikeen kulkenut mutta, rata on kyllä hieno. Mitä nyt vähän risukkoinen lastenrattailla kuljettavaksi. Väylät ovat vaativia, pitkiä ja vaihtelevia joten pidän radan par 30 kovana tuloksena.Nyt tarvii hankkia reppuun muutama uusi draiveri ja mennä parantaan tulosta. Muutama kuvakin tuli räpsittyä.
Sitten oli aika aloittaa testikierros uusilla koreilla. Itse olin ekaa kertaa heittämässä koko alueella.
Heitto ei oikeen kulkenut mutta, rata on kyllä hieno. Mitä nyt vähän risukkoinen lastenrattailla kuljettavaksi. Väylät ovat vaativia, pitkiä ja vaihtelevia joten pidän radan par 30 kovana tuloksena.Nyt tarvii hankkia reppuun muutama uusi draiveri ja mennä parantaan tulosta. Muutama kuvakin tuli räpsittyä.
huhtikuuta 26, 2010
Hervanta enkat uusiks
Painettiin kaimapojan, Toppisen keskimmäisen ja kiljuhanhien kanssa Hervantaan hakkaamaan päätä seinään. Tuuli kävi niin, että haima heilu, mutta ei siinä mitään, pienen draivailun jälkeen lähdettiin kiertämään.
Eka kierros oli sisäelintä, mutta toisella alko sujua. Heitin siinä oman ja Tomoottajien epävirallisen harkkarundienkan -3, vaikka jäi kolme viimistä eli helpointa väylää pirkuttamatta. Sakun -2 on siis jo historiaa, vaikka se kyllä oli kuulemma tullu komeemmalla suorituksella, kun oli ollut +2 kahden väylän jälkeen.
Pojat heitti mitä heitti, Ruohonen avas nelosella metriin. Oli noili. Ja V-v ja V ja JJ meni avaan tonkan.
Eka kierros oli sisäelintä, mutta toisella alko sujua. Heitin siinä oman ja Tomoottajien epävirallisen harkkarundienkan -3, vaikka jäi kolme viimistä eli helpointa väylää pirkuttamatta. Sakun -2 on siis jo historiaa, vaikka se kyllä oli kuulemma tullu komeemmalla suorituksella, kun oli ollut +2 kahden väylän jälkeen.
Pojat heitti mitä heitti, Ruohonen avas nelosella metriin. Oli noili. Ja V-v ja V ja JJ meni avaan tonkan.
huhtikuuta 17, 2010
Jämillä kävi pieni vire
Kevyttä lounatuulen virettä oli tänäänkin Rovaniemellä.
Painettiin Ruohosen kanssa aamulla koohon, ja stopattiin Jämillä kiertämässä kesän (oliko se ny kesä) eka rundi. Paikalli oli varmaan kilo jotain liidokkipörrääjiä ja talvitriatlonisteja, mutta haittasko se meitä? Ei haitannu, mutta se heijaaheijaafallatulivuorimegatrontuuli vähä haittas. Kiekot meni pääosin KC-kulmassa (ei siis Ken Cliimo vaan Kevin Costner) ja suuntana vähintään joka toisessa oli Lavian Sale.
Kakkos-kolmosväylien kohdalla huomattiin että siä oli käyny Killiki pelailemas, eikä vissiin ollu avaus tullu ihan kupille. Tarkkasilmäset huomaa singon- ja hampaanjäljet. Tosin siellä kävi semmonen 666 bofoorin tuuli, että oli ne senkin takia voinu kaatua.
Seiskalla Ruohosen avaus tuli siihen harjun päälle ja katteli, että normiputilla heitto olis välillä laavun katto - vuokatin hiihtoputki, joten ajatteli kokeilla vähä erityyppistä mäkkaiverratkaisua. Voitte itte päätellä, että oliko noili ratkasu?
EEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEI ME SILLAI SEOTTU KU SE VIELÄ MENI SISÄÄN!
Ysillä sitte joku pralttu otti mun avausheiton maasta ja tähtäs pahimmin sen jonku mersun kylkeen - tuuli pelasti siltä maalauslaskun. Ryötettä siis oli ja lähdetiin painaan Myllymäkeen.
Siellä heiteltiin 2-3 rundia sinne tänne erimoisilla ryhmillä. Hyvääki settiä tuli, mutta myös jorpakkoon meni taas muutama lätty. Tosin sieltä myös löytyi Jarmon viime syksynä uppohautaama extiäcaliiberi.
huhtikuuta 16, 2010
Hervanta DoggCrap City Rollers
V, V, V ja mä painettiin Hervandaalin koiranryötepuistoon vähä sniffaileen. Pojat oli kieppunu siellä jo räntäsateessa tunnin puolitoista ku me tultiin näyttään miten pelataan.
No heti ekalla väylällä pojat otti kotiedun turvin hyvät alut ja me oltiin Visan kans pöpelikössä. Se ykkös- ja kakkostiin välinen maapinta-ala koostu noilikytäprosenttisesti koiran peräjätöksistä. Oli siis mahdotonta heittää kiekko osumatta paskaan.
Siitä heitto parani hiljalleen kaikilla ja nähtiin ihan ääryyksiäkin suorituksia. Ite heitin vitoselle ekan pirkkuni (muistaakseni) ja pojat paino hyvää settiä koko ajan. Mä vedin bogin neloselle ja tuplan kutoselle ja sitte pirkut vitoselle, seiskalle ja ysille. Eli tulos par. Mutta sillä ei vielä voittanu vaan Vanha-viinasieppo pisti yhdellä paremmaks. Raaka 2 kiekon strategia puri ja tulokset oli kovia.
Tokalla rundilla alotettiin kaikki päin helvettiä ja kahden väylän jälkeen oli jo peli hävitty. Siinä kolmosen tiille kävelles puhelin just että siihen ei oo varmaan kukaan saanu ikinä pirkkua, että ihan mahdoton saada sinne putille asti ylämäkeen, ni enkö itte heittäny 8m korista avauksen. En kehdannu sisään toki putata, mutta alarauta kumminki. Siitäki rundista sitte par mulle ja muiden tulokset oli suolemmasta. Toki Vanha-viitaniemenherra heitti seiskalla avauksen alarautaan ku uhos sitä ennen eniten, että holaria lähdetään hakeen. Ei ollu huono heitto se.
Ynnäyksinä siis kenttä oli ruokottomas kunnos, mutta heittään pysty hyvin kunhan varo ettei kiekot osu maahan misään vaihees. Lisäks Vanha-vihtahousu oli tautises kunnos, visa oli hionu smirkelillä kiekkonsa ja Vaajasäärellä oli taas uus Discarrieri.
Me lähdettiin siitä sitte Visan kans kotioppäin ja pojat meni ryöstään kiljuvärkkejä K-marketista ku vartijat oli lakossa. Kuulemma kissan raato puuttu enää, tai jotain.
No heti ekalla väylällä pojat otti kotiedun turvin hyvät alut ja me oltiin Visan kans pöpelikössä. Se ykkös- ja kakkostiin välinen maapinta-ala koostu noilikytäprosenttisesti koiran peräjätöksistä. Oli siis mahdotonta heittää kiekko osumatta paskaan.
Siitä heitto parani hiljalleen kaikilla ja nähtiin ihan ääryyksiäkin suorituksia. Ite heitin vitoselle ekan pirkkuni (muistaakseni) ja pojat paino hyvää settiä koko ajan. Mä vedin bogin neloselle ja tuplan kutoselle ja sitte pirkut vitoselle, seiskalle ja ysille. Eli tulos par. Mutta sillä ei vielä voittanu vaan Vanha-viinasieppo pisti yhdellä paremmaks. Raaka 2 kiekon strategia puri ja tulokset oli kovia.
Tokalla rundilla alotettiin kaikki päin helvettiä ja kahden väylän jälkeen oli jo peli hävitty. Siinä kolmosen tiille kävelles puhelin just että siihen ei oo varmaan kukaan saanu ikinä pirkkua, että ihan mahdoton saada sinne putille asti ylämäkeen, ni enkö itte heittäny 8m korista avauksen. En kehdannu sisään toki putata, mutta alarauta kumminki. Siitäki rundista sitte par mulle ja muiden tulokset oli suolemmasta. Toki Vanha-viitaniemenherra heitti seiskalla avauksen alarautaan ku uhos sitä ennen eniten, että holaria lähdetään hakeen. Ei ollu huono heitto se.
Ynnäyksinä siis kenttä oli ruokottomas kunnos, mutta heittään pysty hyvin kunhan varo ettei kiekot osu maahan misään vaihees. Lisäks Vanha-vihtahousu oli tautises kunnos, visa oli hionu smirkelillä kiekkonsa ja Vaajasäärellä oli taas uus Discarrieri.
Me lähdettiin siitä sitte Visan kans kotioppäin ja pojat meni ryöstään kiljuvärkkejä K-marketista ku vartijat oli lakossa. Kuulemma kissan raato puuttu enää, tai jotain.
huhtikuuta 13, 2010
Nokialla taas
Peten ja Vaajasaaren kans painettiin Nokialle tänään taas ja yllättäen sielä jo ykkösen tiillä kuikuili Tare ja Saku. Heiteltiin siinä sitte vähä avauksia ensin ja sen jälkeen 2 rundia rataa. Ekalla Tare heitti hyvin ja muut heikosti, itte vernesin pahasti.
Tokalla rundilla tein sitte oman ja Tomoottajien pohjat eli tasan nollan tohon 10-väyläselle. Tareki heitti pokkana aika monta rystyä, eikä ne ny kaikki ihan toivottomia ollut. Petellä oli vielä vähemmän toivottomampia, osa jopa hyviä rystyjä!
Saku pelas yhdellä kiekolla ja silti kyykytti muita joillaki väylillä.
Täs vähä näköö Nokian radalta. Huomatkaa ääryystekniikka (niin kuvauksessa ku heitoissaki).
Tokalla rundilla tein sitte oman ja Tomoottajien pohjat eli tasan nollan tohon 10-väyläselle. Tareki heitti pokkana aika monta rystyä, eikä ne ny kaikki ihan toivottomia ollut. Petellä oli vielä vähemmän toivottomampia, osa jopa hyviä rystyjä!
Saku pelas yhdellä kiekolla ja silti kyykytti muita joillaki väylillä.
Täs vähä näköö Nokian radalta. Huomatkaa ääryystekniikka (niin kuvauksessa ku heitoissaki).
huhtikuuta 11, 2010
Nokia DGP:llä kesäkautta alottelemassa.
Eilen aamulla Mäntylän Markuksen kanssa Nokialle, kun tietojen mukaan siellä piti rata olla ihan heittokunnossa. Pamautettiin ykköstiille siinä 11.30-12.00 nurkilla, jolloin paikalla oli jo kärpäsinä paikallinen rakettijengi, joka tietysti alkoi heti kysellä että saadaanko kattoo reppuihin ja alko kysellä vaihtoja ja mitä ny vaan. Sekoo. Rata tosiaan oli hienossa kunnossa oikeastaan lukuunottamatta toista väylää. Lunta oli vain aurakasoissa ja kuraakin oli yllättävän vähän.
Painettiin eka rundi useammilla avauksilla eikä laskeskeltu mitään. Ihan kohtuullisia heittoja tuli sinne tänne, vaikka itte heittelin pääasiassa Rocia, mikä on vielä aika outo kiekko käteen. Lopuksi heiteltiin muutama avaus nurmikolla. Toiselle kierrokselle tuli mukaan Räikkälän Jaakko. Siinä sitten vähän laskettiin heittojakin. Itte alotin hyvin, mutta lopussa prätäsin oikein kunnolla, eikä siitä sitten tulosta tullut kun jätettiin se 10. väylä heittämättä ja jäätiin urheilukentälle paiskomaan draiveja. Tässä kohtaa mukaan tuli myös Niemenmaan Tomi.
Omat draivit oli vielä täysin suolesta - pisin oli aika tarkkaan 100m, kun saman aikaan Markus heitti rystyllä joka heitolla yli 120m, pisimmät aika tarkasti 150m. Ihan uskomattoman surkeata oli kyllä vielä sekä rysty että kämmen, tomoa ei vielä uskalla heittää.
Lopuksi heitettiin vielä muutama väylä rataa, ennen kuin lähdettiin Mäntylän kanssa kotioppäin.
Mutta ei siinä vielä mitään, nimittäin painoin uudestaan Nokialla ehtooklapsanteella Toppisen veljesten ja Hervannan hurjien (V+VV) kanssa. Vedettiin siinä muutama heitto lämppää aluksi ja sen jälkeen 2 rundia rataa. Ekalla heitin ihan törkeen hyvä alun, eli olin -2 ekan 3 väylän jälkeen, mutta prätäsin lopun, joten tulos +4. Tare heitti muistaakseni +8 ja muutkin samaa luokkaa.
Tokalla alotin heikommin, mutta loppu tuli hyvin, joten omat pohjat +2 Nokialle. Tare uhos huonontavansa viidellä ekasta, mutta joutu tyytymään vaan 4 heiton huononnukseen kun heitti liian hyvän heiton viimisellä väylällä =). Muut paransivat vähän.
Vielä viime kesänä rata tuntu tosi hankalalta, mutta nyt siihen ihastuin ihan kunnolla. Väylissä on mielenkiintoa paljon enemmän kuin vihiojan tai epilän helpoissa ja avoimissa väylissä. Toki rata on myös vaikeampi, mutta onnistuminen palkitsee ihan erilailla.
Koskahan Julku on kuiva....
Painettiin eka rundi useammilla avauksilla eikä laskeskeltu mitään. Ihan kohtuullisia heittoja tuli sinne tänne, vaikka itte heittelin pääasiassa Rocia, mikä on vielä aika outo kiekko käteen. Lopuksi heiteltiin muutama avaus nurmikolla. Toiselle kierrokselle tuli mukaan Räikkälän Jaakko. Siinä sitten vähän laskettiin heittojakin. Itte alotin hyvin, mutta lopussa prätäsin oikein kunnolla, eikä siitä sitten tulosta tullut kun jätettiin se 10. väylä heittämättä ja jäätiin urheilukentälle paiskomaan draiveja. Tässä kohtaa mukaan tuli myös Niemenmaan Tomi.
Omat draivit oli vielä täysin suolesta - pisin oli aika tarkkaan 100m, kun saman aikaan Markus heitti rystyllä joka heitolla yli 120m, pisimmät aika tarkasti 150m. Ihan uskomattoman surkeata oli kyllä vielä sekä rysty että kämmen, tomoa ei vielä uskalla heittää.
Lopuksi heitettiin vielä muutama väylä rataa, ennen kuin lähdettiin Mäntylän kanssa kotioppäin.
Mutta ei siinä vielä mitään, nimittäin painoin uudestaan Nokialla ehtooklapsanteella Toppisen veljesten ja Hervannan hurjien (V+VV) kanssa. Vedettiin siinä muutama heitto lämppää aluksi ja sen jälkeen 2 rundia rataa. Ekalla heitin ihan törkeen hyvä alun, eli olin -2 ekan 3 väylän jälkeen, mutta prätäsin lopun, joten tulos +4. Tare heitti muistaakseni +8 ja muutkin samaa luokkaa.
Tokalla alotin heikommin, mutta loppu tuli hyvin, joten omat pohjat +2 Nokialle. Tare uhos huonontavansa viidellä ekasta, mutta joutu tyytymään vaan 4 heiton huononnukseen kun heitti liian hyvän heiton viimisellä väylällä =). Muut paransivat vähän.
Vielä viime kesänä rata tuntu tosi hankalalta, mutta nyt siihen ihastuin ihan kunnolla. Väylissä on mielenkiintoa paljon enemmän kuin vihiojan tai epilän helpoissa ja avoimissa väylissä. Toki rata on myös vaikeampi, mutta onnistuminen palkitsee ihan erilailla.
Koskahan Julku on kuiva....
helmikuuta 04, 2010
Treeni Pirkkahallissa
Kävin Pirkkahallissa viskomassa pari tuntia. Koko A-halli oli tyhjä, joten heittelin sieltä 100 m maalin päädystä futishäkin kulmasta sisään ja toiseen päätyyn asti. Eli semmosta 110-120 metristä pystyi heittämään. Siis jos osui siitä parin metrin aukosta sisään =)
Yhden sai menemään verkoista läpi, mutta muuten pysyivät siististi verkkojen sisällä. Hyvä oli treenata ja siinä huomasin hyvin kuinka paska tarkkuus mun rystyheitoissa oli. Aukko oli ehkä 15-20m päästä heittopaikasta ja rystypaiskaisuissa ehkä puolet meni ohi aukosta. Kämmenellä meni ehkä 1/15 heittoa ohi.
Yhden sai menemään verkoista läpi, mutta muuten pysyivät siististi verkkojen sisällä. Hyvä oli treenata ja siinä huomasin hyvin kuinka paska tarkkuus mun rystyheitoissa oli. Aukko oli ehkä 15-20m päästä heittopaikasta ja rystypaiskaisuissa ehkä puolet meni ohi aukosta. Kämmenellä meni ehkä 1/15 heittoa ohi.
tammikuuta 27, 2010
tammikuuta 19, 2010
harjoittelua
painettiin tapanin kans vähä uikilla sunnuntaina putti ja heittoharjottelua. siirtokori messiin ja eka joku tunti puttia ja pitkää lähestymistä korille/sisään. sittekku kuula-apina lähti kotionsa ni päästiin heittää vähä hallin pituudelta verkkoihin.
siinä vähä lopuks heiteltiin koripalloo. kolmosia siinä lähinnä. uuuupotin mä monta kolmosta. jumalauta heikointa 0/about4o
oli kyllä asiallista tuo puttailu. täytyy kattoo ens sunnuntaina jos vaikka menis kans ja tuo tapani tulis kans sen korinsa kans kooho (onko Aulu kotona)
siinä vähä lopuks heiteltiin koripalloo. kolmosia siinä lähinnä. uuuupotin mä monta kolmosta. jumalauta heikointa 0/about4o
oli kyllä asiallista tuo puttailu. täytyy kattoo ens sunnuntaina jos vaikka menis kans ja tuo tapani tulis kans sen korinsa kans kooho (onko Aulu kotona)
joulukuuta 12, 2009
Ryättäne Tali
Paaaaainettii njeettii Tali Tapanin ja Jamon kans EILEN. Oli tarkotuksena heittää mirsi helsinki-vantaalle ku se lähti sekoilee miamiin kaheks viikoks. Mietin et vois samalla yhistää sitte etelän kenttien pelaamisen ja otin välittömästi yhteyden Jamoon ja tapaniki sitte lähti messiin.
klo 02:00 lähettiin kpäästä kohti he-vaa ja oltiin paikalla klo 06:00 ja mirsi jäi pois kyyttistä. Lähetiin painaa kohti klaukkasekoo ja oltiin sitte jamo ja eevaleenan kämpillä siinä klo 06:20 ja piti siinä sitte vähä odoteltiin et aurinko nousee. Lähettiin joku klo 08.50 liikkeelle kohti talia ja löydettin se rata jollain suurimmalla pullalla ku Tapani veti telepatialla volvon oikeelle reitille.
Oltiin pelattu 2 väylää ku Villeki sitte lähti tulee perään ja otti meijät kii vitosella ja jatkettii siitä sitte porukalla ettiäpäin.
Itse ekaa kertaa Talissa ja heti alusta alkaen rata osoittautua hienoksi ja erittäinkin haastavaksi. Heti vaadittiin ryöttästä avausta ku ensimmäinen joku reippaat 200 metrinen par 5.
Koko radalla muutenkin haastavana se, että OB:t oli tosi tiukat koko ajan. Ja tuliko siinä sitte itse tehtyä kieroksen OB enkka, eli 18 väylän aikana olin muistaakseni 15 kertaa OB:lla. heijyys ei oo hyvä. Tuli oltua mukavasti johdossaki jamoo villee ja tapaniaki, mut olimmä paljo sen jälkeen ku nappasin viimmiselle saarekeväylälle tuloksen 19. Painettiin silti 3 kierrosta putkeen ja aikaa meni 5,5h, Itse olin saappaissa liikenteessä ja EEEEEEI SILLAIN JALAT NY KIPEET, ku viä ajo sen jälkeen ryöttäsen matkan kpäähä ja välis oli siä jonku bändin bussin palaminenki motarilla ja siinä sumas oltiin 1,5h. siitä ei sen enempää, jokanen voi iltalehdestä sitte lueskella tästä aiheesta.
Rata oli vaikea ja kiroiluakin taisi jonkin verran kuulua, mutta oli hyviäkin suorituksia (lähinnä avauksia) ja meikäläisellä taisi olla puheitten mukaan välilläkin suhteellisen kovassa iskussa puttaus. (tapanilla taasen ei puttaus oikeen kulkenu ku se hukkas oman valkosen putterinsa ja heitti sen jälkeen toisella punasella kaikki putit korin ali) Jamolla ainakin yks ryöttänen avaus 7:lla. joku 100 metrinen siihen korin läheisyyteen. En ny muita tuloksia, mutta Jamo vois ne kommentoida tonne ku lukee tän. Itellä tais jäädä parhaaks +17 vaj.
Jupinat päivästä:
ya wanna mayo wit dat? Rata oli hyvä ja tulen varmasti ainakin itse menemään uudestaan ku vaan kerkee ja jaksaa ajaa ryöttäsen matkan. Ei mitää hirveen hyvää peliä keneltäkää, mutta onneks jollain hyviä suorituksia.
"ni sä sitte pöllit sen kahvimukin sieltä" "no, on tää ny tälläin parempi"
klo 02:00 lähettiin kpäästä kohti he-vaa ja oltiin paikalla klo 06:00 ja mirsi jäi pois kyyttistä. Lähetiin painaa kohti klaukkasekoo ja oltiin sitte jamo ja eevaleenan kämpillä siinä klo 06:20 ja piti siinä sitte vähä odoteltiin et aurinko nousee. Lähettiin joku klo 08.50 liikkeelle kohti talia ja löydettin se rata jollain suurimmalla pullalla ku Tapani veti telepatialla volvon oikeelle reitille.
Oltiin pelattu 2 väylää ku Villeki sitte lähti tulee perään ja otti meijät kii vitosella ja jatkettii siitä sitte porukalla ettiäpäin.
Itse ekaa kertaa Talissa ja heti alusta alkaen rata osoittautua hienoksi ja erittäinkin haastavaksi. Heti vaadittiin ryöttästä avausta ku ensimmäinen joku reippaat 200 metrinen par 5.
Koko radalla muutenkin haastavana se, että OB:t oli tosi tiukat koko ajan. Ja tuliko siinä sitte itse tehtyä kieroksen OB enkka, eli 18 väylän aikana olin muistaakseni 15 kertaa OB:lla. heijyys ei oo hyvä. Tuli oltua mukavasti johdossaki jamoo villee ja tapaniaki, mut olimmä paljo sen jälkeen ku nappasin viimmiselle saarekeväylälle tuloksen 19. Painettiin silti 3 kierrosta putkeen ja aikaa meni 5,5h, Itse olin saappaissa liikenteessä ja EEEEEEI SILLAIN JALAT NY KIPEET, ku viä ajo sen jälkeen ryöttäsen matkan kpäähä ja välis oli siä jonku bändin bussin palaminenki motarilla ja siinä sumas oltiin 1,5h. siitä ei sen enempää, jokanen voi iltalehdestä sitte lueskella tästä aiheesta.
Rata oli vaikea ja kiroiluakin taisi jonkin verran kuulua, mutta oli hyviäkin suorituksia (lähinnä avauksia) ja meikäläisellä taisi olla puheitten mukaan välilläkin suhteellisen kovassa iskussa puttaus. (tapanilla taasen ei puttaus oikeen kulkenu ku se hukkas oman valkosen putterinsa ja heitti sen jälkeen toisella punasella kaikki putit korin ali) Jamolla ainakin yks ryöttänen avaus 7:lla. joku 100 metrinen siihen korin läheisyyteen. En ny muita tuloksia, mutta Jamo vois ne kommentoida tonne ku lukee tän. Itellä tais jäädä parhaaks +17 vaj.
Jupinat päivästä:
ya wanna mayo wit dat? Rata oli hyvä ja tulen varmasti ainakin itse menemään uudestaan ku vaan kerkee ja jaksaa ajaa ryöttäsen matkan. Ei mitää hirveen hyvää peliä keneltäkää, mutta onneks jollain hyviä suorituksia.
"ni sä sitte pöllit sen kahvimukin sieltä" "no, on tää ny tälläin parempi"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
