Syyspäivä Kirjurissa

Lämpötila +5°C, aurinko paistaa täydeltä terältä, tuulta 0,0 m/s. Kirjurissa tasan kaksi frisbeegolfaajaa, Rossi ja Pösö. Olosuhteet siis mitä parhaat, ja tulokset sen mukaisia.

No joo, tulokset oli vaihtelevia, ja tuli sinne jotain runkkuja sitte myöhemmin, mutta en viittiny pilata hyvää alotusta.

Kaks kiekkaa vedettiin, ja ekalla molemmat paino enkkansa, tokalla Rossi ylsi miltei samaan, kun taas itse vaivuin takaisin varjojen maille, eli lähemmäs omaa tasoani kai. Heitoista voi sanoo, että kummakki puttaili helevetin huonosti. Viis metriä ja allekki oli monesti liian pahoja. En tiä sitte mikä oli, ei ainakaan olosuhteita voi syyttää. Raudat kyllä paukku, mutta ei vaan menny. Ja ittellä draivit oli tuttuun tapaan välis tosi pahasti hakuses (lähti kuinka sattuu, ja niin että sattuu), vaikka hyviä suorituksia tulikin enemmän. Muutama paska draivi silti söi miestä, ja toki laski pirusti tulostasoo.

Muutakin tarinoitavaa on, sillä Rossi teki elämänsä kiekkolöydän ekalla kiekilla P-puolen väylällä numero 10, kun omaa kiekkoa etsiessään löysi melko uudenkarhean Champion Bossin, ilman nimee viä (no oli siinä joku Rami tai Raimo tai jotain, ja joku numerosarjaki tais olla). No kumminki, Rossi vähä kyseli, että millais tätä pitäis heittää, sanoin että sillain niin, ja sitte se reenaili sillä kämmenheittoja oman toiminnan ohessa ekan kiekan loppuun, kehuen kiekkoa "pistooliksi". Tokalla kiekillä se sitte jo uskalsi heitellä sillä jo kisaheittojakin, sekä avauksia että lähestymisiä, ja ihan hyviä tuliki. Kunnes sitte A-puolen 4 väylällä se sitte paino sen siihen jortaaniin! No se killu siinä komiasti ohuen jääpeitteen päällä, ja yritettiinki oksilla saada sitä lähemmäks joku vartti varmaan. Rossi katko varta vasten pari pitkää oksaaki, vain huomatakseen, että molemmat oli noin 20cm liian lyhyitä. No yritykset jäi siihen, ja jatkettiin matkaa. Meidän peräs tulleet pikkujätkät (jotain pelaajia siis) jäi pällisteleen siheen ja kauhee häsä päällä ku lähdettiin. Ne siis selvästi näki, että me ferneettiin siinä, ja ku lähdettiin ne oli heti kärkkymäs. No, kun sitte tultiin takasi P-puolen lenkiltä, naureskeltiin ku ei ollu kiekkoo enää siä, nullit oli sen jollain prätänny ittelleen. Toki, kyllähän me se vähä niinku luovutettiin niille, ku lähdettiin, eks se sillain me. Onneks ei ollu oma kiekko, tosin Rossia vitutti, ku oli huippu kiekko kuulemma.

Yhteenveto todettakoon, että sää oli pistari, Bossi oli pistari, enkat oli ihan kohtis pistareita, ja muutenkin oli kivaa, paitsi silloinku vitutti.

Noni se tarinoinnista, tulokset ruutuun:

Rossi: +10 (P +6, A +4), +11 (P +8, A +3)
Opa: +14 (P +11, A +3), +20 (P +14, A +6)